Satamasäännöt

Jäsenten yhteisen edun, viihtyvyyden sekä yleisen turvallisuuden ja siisteyden vuoksi on laadittu seuraavat satamasäännöt:

A. Järjestys ja siisteys

1. Satama-alueella on jokaisen noudatettava tätä ohjesääntöä, hyviä tapoja, yleistä siisteyttä sekä satamakapteenin ohjeita ja määräyksiä.
2. Jokainen olkoon kohdaltaan vastuussa siitä, että satama-alue pysyy siistinä ja ettei tulipalo- tai muuta vaaratilannetta pääse syntymään.
3. Laituri- ja satama-alue rakennuksineen ja laitteineen on varattu vain yhdistyksen jäsenille sekä vieraileville veneilijöille. Asiattomilta estettäköön laitureilla ja alueella oleskelu.
   Jäsen tai vierailevan veneen kapteeni vastaa seurueensa mallikelpoisesta käyttäytymisestä. Tapaturmien ja vahinkojen estämiseksi heidän tulee myös huolehtia siitä, etteivät heidän alaikäiset lapsensa oleskele aiheettomasti laiturilla.
   Tavaroiden säilytys laiturilla ja muualla satama-alueella sekä kerhorakennuksessa on kielletty, muualla kuin sitä varten varatuissa kaapeissa.
4. Vain yhdistyksen jäsen voi kuittausta ja lunastusmaksua vastaan saada haltuunsa satama-alueen avaimen (enintään 2 kappaletta), sitä ei saa luovuttaa ulkopuoliselle.
   Yhdistyksestä erottaessa avain/avaimet on palautettava, jolloin myös lunastusmaksu suoritetaan takaisin.
5. Laiturin portit on aina lukittava. Sama koskee myös kerhorakennuksen ja laitteiden lukitsemista, mikäli ne eivät jää jonkun toisen jäsenen valvontaan ja käyttöön.
6. Veneen kevätkunnostuksen jälkeen jäsenen on huolehdittava talvisäilytyspaikkansa siistimisestä sekä osallistuttava ranta-alueen siivoustalkoihin.
   Autojen lyhytaikainenkin paikoitus on tehtävä siten, ettei se estä autolla tai muilla kulkuvälineillä tapahtuvaa tavarain kuljetusta. Sama olkoon ohje veneiden kevät- ja syyskunnostuksen aikana.Autojen lyhytaikainenkin paikoitus on kielletty kerhorakennuksen ja laiturin välisellä alueella.
7. Roskien heittäminen, öljyn laskeminen tai WC:n tyhjentäminen satama-altaaseen tai maahan on ehdottomasti kielletty. Jäteöljyä ja roskia varten alueella on tarvittavat jäteastiat. Akkujen jättö satama-alueelle on kielletty
8. Ammattimainen veneenvuokraus- tai muu säännöllinen kaupallinen toiminta on venesatamassa kielletty.

B. Venepaikat

9. Jäsenellä on oikeus vain yhteen venepaikkaan.
10. Venepaikkojen vuokraus- ja luovutusoikeus on ainoastaan yhdistyksen johtokunnalla.
    Veneen 3 vrk pidemmästä poissaolosta toivotaan veneiden yleisen valvonnan takia ilmoitusta vartiokopissa olevalle taululle.
    Vierailevalle veneelle satamakapteeni voi osoittaa tilapäisen (enintään 5 vuorokauden) kiinnityspaikan
11. Johtokunnalla on oikeus suorittaa venepaikkajärjestelyjä

C. Veneitten kiinnitys ja hoito

12. Veneen omistajan on huolehdittava siitä, että vene ei joudu uppoamisvaaraan. Jos veneen omistajalla ei ole tilaisuutta huolehtia veneestään, hänen on sovittava siitä jonkun yhdistyksen jäsenen tai muun luotettavan henkilön kanssa.
13. Vene on kiinnitettävä paikalleen riittävän lujilla köysillä tai ketjuilla, ja laiturin puoleinen kiinnitys varustettava kunnollisella joustinlaitteella.
14. Paalupaikoilla olevissa veneissä on ehdottomasti käytettävä riittävän kokoisia laitasuojia (vähintään 2 kappaletta kummallakin laidalla).
15. Mikäli veneen omistaja laiminlyö veneensä kunnollisen kiinnityksen ja laitasuojauksen, johtokunnalla on oikeus huomauttaa ja varoituksen jälkeen omistajan kustannuksella häntä asiassa enempää kuulematta asentaa näitten sääntöjen mukaiset kiinnitys- ja suojalaitteet.
16. Toiselle veneelle aiheuttamansa vaurion tulee vahingon aiheuttaja ilmoittaa viivytyksettä vaurioituneen veneen omistajalle tai satamakapteenille.
17. Lisälaitteitten kiinnittäminen ponttooniaisoihin tai laiturirakenteisiin on kielletty.

D. Satamaliikenne

18. Laiturista merelle lähdettäessä ja siihen saavuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Satama-altaassa on käytettävä sellaista nopeutta, että vene hallitaan kaikissa tilanteissa ja ettei aiheuteta häiritsevää aallokkoa.
    Suurin sallittu nopeus on kolme (3) solmua.
    Satamaa lähestyvän veneen nopeus on jälkiaallokon takia vähennettävä riittävän ajoissa.
    Satama-altaasta lähtevällä on etuajo-oikeus saapuvan suhteen.

E. Veneiden katsastus

19. Veneessä on oltava asetusten ja lisäksi katsastetussa veneessä Suomen Moottoriveneliitto r.y:n katsastusvaatimusten mukainen varustus.
    Uuden jäsenen on katsastettava veneensä kolmen viikon kuluessa siitä, kun se on tuotu yhdistyksen venelaituriin.
    Uusintakatsastus on suoritettava vuorittain kesäkuun loppuun mennessä.

Näiden sääntöjen rikkojan johtokunta voi erottaa yhdistyksen jäsenyydestä sääntöjen 13 pykälän mukaisesti.

Nämä säännöt on hyväksytty Lauttasaaren Veneilijät r.y:n johtokunnan kokouksessa 27.3.1974. Muutokset sääntöihin on hyväksytty yhdistyksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa 26.2.1991.

VARTIOINTIOHJE

Nuku yösi rauhassa – vartiomies huolehtii veneestäsi puolestasi

1. Vartion tarkoitus
Vartion tarkoituksena on huolehtia laitureissamme olevista veneistä ja ylläpitää yleistä järjestystä sekä estää ilkivaltaa yhdistyksemme käytössä olevalla satama- ja telakka-alueella.

2. Kenelle vartiointi kuuluu
Vartiointivelvollisuus kuuluu kaikille 18 vuotta täyttäneille venepaikan haltijoille.

Vartioinnista voi anoa johtokunnalta vapautusta terveydentilan, korkean iän (>80 v.) tai muun pätevän syyn perusteella. Lisäksi vartioinnista on vapautettu yhdistyksen puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet, kunniajäsenet, satamakapteeni, katsastus-päällikkö sekä kaikki katsastusmiehet.

Jäsen, joka ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä tai luopuu venepaikastaan siirtymällä rantajäseneksi, on velvollinen hoitamaan vartiovuoronsa, mikäli ilmoituksen jälkeen aikaa listaan merkittyyn vartiovuoroon on vähemmän kuin 31 vuorokautta.

Jos jäsen kieltäytyy vartiovuoronsa suorittamisesta ilman hyväksyttävää syytä, hänet erotetaan välittömästi yhdistyksen jäsenyydestä. Tällöin ei myöskään palauteta avainpanttimaksuja riippumatta siitä, palautetaanko avain/avaimet vai ei.

3. Vartiointiaika
Yhdistyksen johtokunta päättää vartioinnin aloitus - ja lopetuspäivämääristä sekä kellonajoista vuosittain. Pääsääntöisesti vartiointi 15.4. – 20.10. välisenä aikana.

Johtokunta laatii vuosittain vartiovuorolistan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä siten, että jokaiselle vartiointivelvolliselle tulee kausittain yksi vartiovuoro. Johtokunta päättää vuosittain, millä kirjaimella alkavasta sukunimestä vartiointi aloitetaan. Kevätkirjeen jakelun jälkeen kerhoon liittyneet uudet jäsenet, joilla on venepaikka, lisätään vartiovuorolistaan, joko syntyneisiin aukkoihin tai listan loppuun. Tästä tiedotetaan erikseen sähköpostin välityksellä sekä uusille jäsenille että vartiontarkastajille. Lisäksi toimistossa oleva vartiovuorolista päivitetään vastaavasti.

Vartiointipäivämäärää voi vaihtaa toisen kanssa keskinäisellä sopimuksella. Vartioon voi myös hankkia luotettavan täysi-ikäisen sijaisen (ensisijaisesti yhdistyksen jäsen). Vuorojen muutos on etukäteen viipymättä merkittävä toimistossa olevaan vartiovuorolistaan.

4. Vartiovuorojen tiedottaminen
Yhdistys tiedottaa vuosittaisesta vartion järjestämisestä kevätkirjeessä, jonka liitteenä on vartiovuorolista. Vartiovuorolista on nähtävillä myös yhdistyksen toimiston ilmoitustaululla.

5. Vartiontarkastaja
Vuosikokous valitsee vuosittain kaksi vartiontarkastajaa. Vartiontarkastajan tehtävänä on tarkastaa vartio pistokokein. Vartiontarkastaja kirjaa tarkastuskäynnin ja sen aikana tehdyt havainnot vartiokirjaan.

6. Vartiosta myöhästyminen tai pois jääminen, vartijan toimintakunto
Yhdistys edellyttää, että vartija on paikalla säädetyn ajan ja on toimintakykyinen.

Vartiontarkastaja raportoi johtokunnalle havaitsemansa rikkeet vartijan vartiovuoron asianmukaisessa suorittamisessa. Rikkeitä vartiovuoron laiminlyönnin lisäksi ovat esim. alentunut toimintakyky väsymyksen, alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vuoksi.

Vartijan velvollisuus on ottaa yhteyttä vartiontarkastajaan, mikäli hän yllättävän esteen takia ei kykene hoitamaan vuoroaan. Johtokunta ottaa pätevät syyt huomioon rikettä lieventävinä seikkoina.

7. Johtokunnan määräämät vartiorangaistukset
Johtokunta määrää vartijalle havaituista rikkeistä vartiorangaistuksen vartiontarkastajien tekemän raportin perusteella. Vartiorangaistus on yleensä vartiosakko sekä uusi vartiovuoro. Uusi vartiovuoro määrätään tavallisimmin veneilykauden loppupuolelle.

Vuosikokous vahvistaa vuosittain vartiosakon suuruuden, joka ilmenee mm. kevätkirjeestä.

8. Vartija
Vartioinnista on vastuussa yksi nimetty henkilö. Suosittelemme kuitenkin, että vartija hankkii itselleen kaverin mukaan, niin oman turvallisuuden, kuin myös viihtyvyyden vuoksi. Vartijalla tulee olla mukanaan matkapuhelin mahdollisia ilmoituksia varten.

Vartijan täytyy ulkona liikkuessaan käyttää keltaisia huomioliivejä, joista hänet on mahdollista helposti tunnistaa. Huomioliivejä säilytetään yhdistyksen toimistossa, joka toimii myös vartiokoppina.

Yhdistys kehottaa vartijaa noudattamaan varovaisuutta ja harkintaa tehtävissään. Vartija ei saa asettaa omaa terveyttään vaaraan esimerkiksi tulipalotilanteissa, tai havaitessaan ilkivaltaa tai häiriökäyttäytymistä. Tällöin vartija voi turvautua virkavallan apuun.

9. Vartiokirja
Vartija merkitsee vartiokirjaan vartiossa olevien nimet, vartioajan ja merkinnät yön tapahtumista. Vartiokirjaa säilytetään toimiston pöydällä.

Vartiokirjan liitteenä on vartiontarkastajien, satamakapteenin, kommodorin, kerhorakennuksen isännän sekä vuokraustoiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot.

10. Vartijan tehtävät
Vartijan tehtävänä on säännöllisesti tehdä vartiokierros satama-alueella, johon kuuluvat laiturit, yhdistyksen hallitsema aidattu paikoitus- ja telakointialue sekä kerhorakennus. Toimistossa ollessaan vartija seuraa videovalvontamonitorin avulla alueella tapahtuvaa liikkumista.

Vartiokierroksien tarkoitus on varmistaa, että satama-alueella ei synny vaaratilanteita. Mahdollisia vaaratilanteita ja toimintaohjeita niiden tapahduttua:

• veneiden kiinnitysten löystyminen
• vartijan tehtävänä on korjata kiinnitykset tarvittaessa
• veneen uppoamisvaara
• vartijan tehtävänä on tyhjentää vene ja tehdä tarvittaessa ilmoitus
• venepalo
• vartija tekee esisammutuksen mikäli mahdollista ja tekee palohälytyksen. Hän voi myös pyrkiä siirtämään naapuriveneet kauemmaksi mikäli mahdollista.
• veden varaan joutuminen
• vartijan tehtävänä on pyrkiä pelastamaan veden varaan joutuneet henkilöt. Vartija voi ohjeistaa henkilön uimaan läheisen veneen uimatasolle tai muuhun paikkaan, mistä henkilön pelastaminen on mahdollista. Lähistön veneissä olevat lepuuttajat, köydet, puoshaat yms. ovat vartijan käytettävissä tällaisessa tilanteessa. Yhdistyksen jolla on myös käytettävissä.

Jos vartija ei pysty poistamaan vaaratilannetta, täytyy hänen välittömästi tehdä ilmoitus. Yksittäistä venettä koskeva ilmoitus tehdään ensisijaisesti veneen haltijalle. Lista venepaikan haltijoista löytyy kerhon toimistosta. Jos veneen haltijaa ei tavoiteta, on vartijan tehtävä ilmoitus satamakapteenille, vartiontarkastajille tai vartiokirjan liitteessä mainituille henkilöille.

Tulipalon varalle kerhorakennuksen eteisessä ja laitureilla on ensisammutus-varusteet (jauhesammutin). Yhdistys kehottaa jäseniään tutustumaan ensisammutusvälineiden käyttöön.

Kaikki tulipalot on kirjattava vartiokirjaan. Vartijan on tehtävä palohälytys palokunnalle (yleinen hätänumero 112) aina, mikäli on pienikin epäilys palon leviämisestä tai jäämisestä kytemään.Vartijan on huolehdittava, että kerhon ajoportti on auki palokunnan saapuessa.

Vartijan tehtävänä on huolehtia, että yhdistyksen jolla on käytettävissä hätätilanteissa. (Yhdistyksen jollan tunnistaa helposti sen laidan merkitystä yhdistyksen nimestä.) Vartijan on tyhjennettävä jolla siihen kertyneestä vedestä sekä kirjattava havaitsemansa jollan varustuksen puutteet vartiokirjaan ja ilmoitettava ne satamakapteenille tai vartiontarkastajalle.

Vartijan tehtävänä on valvoa yleistä järjestystä ja estää ilkivaltaa yhdistyksen käytössä olevalla alueella. Jos häiriökäyttäytymistä esiintyy, vartijan on harkintansa mukaan puhuteltava ko. henkilöä tai henkilöitä ja tarvittaessa pyydettävä heitä poistumaan alueelta. Viime kädessä vartijan on pyytdettävä virka-apua poliisilta tai venepoliisilta.

Ilkivallasta, murroista ja varkauksista täytyy aina ilmoittaa poliisille.

Vartija kirjaa havaitut häiriöt vartiokirjaan.

Kerhorakennuksessa pidettävien tilaisuuksien aikana vartiomiehen täytyy välttää tilaisuutta häiritsevää liikkumista alueella. Asiointi toimistossa ja WC-tiloissa tapahtuu tällöin varaston kautta. Vartija kuitenkin vastaa tilaisuuden yleisestä järjestyksestä kuten edellä on ohjeistettu.

Vartioon tultuaan vartija laskee kerhon lipun sekä soittaa seuraavan yön vartijalle muistutussoiton tulevasta vartiovuorosta klo 22.00 mennessä. Vartija lukee laiturivesijohdon mittarin (A-laiturin kohdalla sinisessä pömpelissä) ja merkitsee lukeman vartiokirjaan. Mikäli lukema poikkeaa huomattavasti edellisen vuorokauden lukemasta, on laiturivesi katkaistava mittarin viereisestä sulkuhanasta ja ilmoitettava asiasta viipymättä satamakapteenille. Vuoron päätteeksi vartija nostaa kerhon lipun salkoon.

Tärkeitä puhelinnumeroita:
Yleinen hätänumero 112
Meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000

Vartiointiohje on hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 11.2.2018.