Uutiset

6.12.2018Vuoden 2019 veneilykurssit varattavissa PaVe.fi-sivustolta 13.12.2018 klo 9 alkaenLue lisää »

Tiedotuksia

Vuokraamme kerhotaloa myös kerhoon kuulumattomille.

Ota yhteyttä:
- Antti Virtanen p. 0400 137423, avirta49(a)welho.com

https://kotisivukone.fi/files/lauttasaarenveneilijat.kotisivukone.com/tiedostot/pave_esite_2015_netti.pdf

Satamasäännöt

Jäsenten yhteisen edun, viihtyvyyden sekä yleisen turvallisuuden ja siisteyden vuoksi on laadittu seuraavat satamasäännöt:

A. Järjestys ja siisteys

  1. Satama-alueella on jokaisen noudatettava tätä ohjesääntöä, hyviä tapoja, yleistä siisteyttä sekä satamakapteenin ohjeita ja määräyksiä.
  2. Jokainen olkoon kohdaltaan vastuussa siitä, että satama-alue pysyy siistinä ja ettei tulipalo- tai muuta vaaratilannetta pääse syntymään.
  3. Laituri- ja satama-alue rakennuksineen ja laitteineen on varattu vain yhdistyksen jäsenille sekä vieraileville veneilijöille. Asiattomilta estettäköön laitureilla ja alueella oleskelu.
    Jäsen tai vierailevan veneen kapteeni vastaa seurueensa mallikelpoisesta käyttäytymisestä. Tapaturmien ja vahinkojen estämiseksi heidän tulee myös huolehtia siitä, etteivät heidän alaikäiset lapsensa oleskele aiheettomasti laiturilla.
    Tavaroiden säilytys laiturilla ja muualla satama-alueella sekä kerhorakennuksessa on kielletty, muualla kuin sitä varten varatuissa kaapeissa.
  4. Vain yhdistyksen jäsen voi kuittausta ja lunastusmaksua vastaan saada haltuunsa satama-alueen avaimen (enintään 2 kappaletta), sitä ei saa luovuttaa ulkopuoliselle.
    Yhdistyksestä erottaessa avain/avaimet on palautettava, jolloin myös lunastusmaksu suoritetaan takaisin.
  5. Laiturin portit on aina lukittava. Sama koskee myös kerhorakennuksen ja laitteiden lukitsemista, mikäli ne eivät jää jonkun toisen jäsenen valvontaan ja käyttöön.
  6. Veneen kevätkunnostuksen jälkeen jäsenen on huolehdittava talvisäilytyspaikkansa siistimisestä sekä osallistuttava ranta-alueen siivoustalkoihin.
    Autojen lyhytaikainenkin paikoitus on tehtävä siten, ettei se estä autolla tai muilla kulkuvälineillä tapahtuvaa tavarain kuljetusta. Sama olkoon ohje veneiden kevät- ja syyskunnostuksen aikana.Autojen lyhytaikainenkin paikoitus on kielletty kerhorakennuksen ja laiturin välisellä alueella.
  7. Roskien heittäminen, öljyn laskeminen tai WC:n tyhjentäminen satama-altaaseen tai maahan on ehdottomasti kielletty. Jäteöljyä ja roskia varten alueella on tarvittavat jäteastiat. Akkujen jättö satama-alueelle on kielletty
  8. Ammattimainen veneenvuokraus- tai muu säännöllinen kaupallinen toiminta on venesatamassa kielletty.

B. Venepaikat

  1. Jäsenellä on oikeus vain yhteen venepaikkaan.
  2. Venepaikkojen vuokraus- ja luovutusoikeus on ainoastaan yhdistyksen johtokunnalla.
    Veneen 3 vrk pidemmästä poissaolosta toivotaan veneiden yleisen valvonnan takia ilmoitusta vartiokopissa olevalle taululle.
    Vierailevalle veneelle satamakapteeni voi osoittaa tilapäisen (enintään 5 vuorokauden) kiinnityspaikan
  3. Johtokunnalla on oikeus suorittaa venepaikkajärjestelyjä

C. Veneitten kiinnitys ja hoito

  1. Veneen omistajan on huolehdittava siitä, että vene ei joudu uppoamisvaaraan. Jos veneen omistajalla ei ole tilaisuutta huolehtia veneestään, hänen on sovittava siitä jonkun yhdistyksen jäsenen tai muun luotettavan henkilön kanssa.
  2. Vene on kiinnitettävä paikalleen riittävän lujilla köysillä tai ketjuilla, ja laiturin puoleinen kiinnitys varustettava kunnollisella joustinlaitteella.
  3. Paalupaikoilla olevissa veneissä on ehdottomasti käytettävä riittävän kokoisia laitasuojia (vähintään 2 kappaletta kummallakin laidalla).
  4. Mikäli veneen omistaja laiminlyö veneensä kunnollisen kiinnityksen ja laitasuojauksen, johtokunnalla on oikeus huomauttaa ja varoituksen jälkeen omistajan kustannuksella häntä asiassa enempää kuulematta asentaa näitten sääntöjen mukaiset kiinnitys- ja suojalaitteet.
  5. Toiselle veneelle aiheuttamansa vaurion tulee vahingon aiheuttaja ilmoittaa viivytyksettä vaurioituneen veneen omistajalle tai satamakapteenille.
  6. Lisälaitteitten kiinnittäminen ponttooniaisoihin tai laiturirakenteisiin on kielletty.

D. Satamaliikenne

  1. Laiturista merelle lähdettäessä ja siihen saavuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Satama-altaassa on käytettävä sellaista nopeutta, että vene hallitaan kaikissa tilanteissa ja ettei aiheuteta häiritsevää aallokkoa.
    Suurin sallittu nopeus on kolme (3) solmua.
    Satamaa lähestyvän veneen nopeus on jälkiaallokon takia vähennettävä riittävän ajoissa.
    Satama-altaasta lähtevällä on etuajo-oikeus saapuvan suhteen.

E. Veneiden katsastus

  1. Veneessä on oltava asetusten ja lisäksi katsastetussa veneessä Suomen Moottoriveneliitto r.y:n katsastusvaatimusten mukainen varustus.
    Uuden jäsenen on katsastettava veneensä kolmen viikon kuluessa siitä, kun se on tuotu yhdistyksen venelaituriin.
    Uusintakatsastus on suoritettava vuorittain kesäkuun loppuun mennessä.

Näiden sääntöjen rikkojan johtokunta voi erottaa yhdistyksen jäsenyydestä sääntöjen 13 pykälän mukaisesti.

Nämä säännöt on hyväksytty Lauttasaaren Veneilijät r.y:n johtokunnan kokouksessa 27.3.1974. Muutokset sääntöihin on hyväksytty yhdistyksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa 26.2.1991.

VARTIOINTIOHJE

Nuku yösi rauhassa – vartiomies huolehtii veneestäsi puolestasi


1. Vartion tarkoitus
Vartion tarkoituksena on huolehtia laitureissamme olevista veneistä ja ylläpitää yleistä järjestystä sekä estää ilkivaltaa yhdistyksemme käytössä olevalla satama- ja telakka-alueella.

2. Kenelle vartiointi kuuluu
Vartiointivelvollisuus kuuluu kaikille 18 vuotta täyttäneille venepaikan haltijoille.

Vartioinnista voi anoa johtokunnalta vapautusta terveydentilan, korkean iän (>80 v.) tai muun pätevän syyn perusteella. Lisäksi vartioinnista on vapautettu yhdistyksen puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet, kunniajäsenet, satamakapteeni, katsastus-päällikkö sekä kaikki katsastusmiehet.

Jäsen, joka ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä tai luopuu venepaikastaan siirtymällä rantajäseneksi, on velvollinen hoitamaan vartiovuoronsa, mikäli ilmoituksen jälkeen aikaa listaan merkittyyn vartiovuoroon on vähemmän kuin 31 vuorokautta.

Jos jäsen kieltäytyy vartiovuoronsa suorittamisesta ilman hyväksyttävää syytä, hänet erotetaan välittömästi yhdistyksen jäsenyydestä. Tällöin ei myöskään palauteta avainpanttimaksuja riippumatta siitä, palautetaanko avain/avaimet vai ei.

3. Vartiointiaika
Yhdistyksen johtokunta päättää vartioinnin aloitus - ja lopetuspäivämääristä sekä kellonajoista vuosittain. Pääsääntöisesti vartiointi 15.4. – 20.10. välisenä aikana.

Johtokunta laatii vuosittain vartiovuorolistan sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä siten, että jokaiselle vartiointivelvolliselle tulee kausittain yksi vartiovuoro. Johtokunta päättää vuosittain, millä kirjaimella alkavasta sukunimestä vartiointi aloitetaan. Kevätkirjeen jakelun jälkeen kerhoon liittyneet uudet jäsenet, joilla on venepaikka, lisätään vartiovuorolistaan, joko syntyneisiin aukkoihin tai listan loppuun. Tästä tiedotetaan erikseen sähköpostin välityksellä sekä uusille jäsenille että vartiontarkastajille. Lisäksi toimistossa oleva vartiovuorolista päivitetään vastaavasti.

Vartiointipäivämäärää voi vaihtaa toisen kanssa keskinäisellä sopimuksella. Vartioon voi myös hankkia luotettavan täysi-ikäisen sijaisen (ensisijaisesti yhdistyksen jäsen). Vuorojen muutos on etukäteen viipymättä merkittävä toimistossa olevaan vartiovuorolistaan.

4. Vartiovuorojen tiedottaminen
Yhdistys tiedottaa vuosittaisesta vartion järjestämisestä kevätkirjeessä, jonka liitteenä on vartiovuorolista. Vartiovuorolista on nähtävillä myös yhdistyksen toimiston ilmoitustaululla.

5. Vartiontarkastaja
Vuosikokous valitsee vuosittain kaksi vartiontarkastajaa. Vartiontarkastajan tehtävänä on tarkastaa vartio pistokokein. Vartiontarkastaja kirjaa tarkastuskäynnin ja sen aikana tehdyt havainnot vartiokirjaan.

6. Vartiosta myöhästyminen tai pois jääminen, vartijan toimintakunto
Yhdistys edellyttää, että vartija on paikalla säädetyn ajan ja on toimintakykyinen.

Vartiontarkastaja raportoi johtokunnalle havaitsemansa rikkeet vartijan vartiovuoron asianmukaisessa suorittamisessa. Rikkeitä vartiovuoron laiminlyönnin lisäksi ovat esim. alentunut toimintakyky väsymyksen, alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vuoksi.

Vartijan velvollisuus on ottaa yhteyttä vartiontarkastajaan, mikäli hän yllättävän esteen takia ei kykene hoitamaan vuoroaan. Johtokunta ottaa pätevät syyt huomioon rikettä lieventävinä seikkoina.

7. Johtokunnan määräämät vartiorangaistukset
Johtokunta määrää vartijalle havaituista rikkeistä vartiorangaistuksen vartiontarkastajien tekemän raportin perusteella. Vartiorangaistus on yleensä vartiosakko sekä uusi vartiovuoro. Uusi vartiovuoro määrätään tavallisimmin veneilykauden loppupuolelle.

Vuosikokous vahvistaa vuosittain vartiosakon suuruuden, joka ilmenee mm. kevätkirjeestä.

8. Vartija
Vartioinnista on vastuussa yksi nimetty henkilö. Suosittelemme kuitenkin, että vartija hankkii itselleen kaverin mukaan, niin oman turvallisuuden, kuin myös viihtyvyyden vuoksi. Vartijalla tulee olla mukanaan matkapuhelin mahdollisia ilmoituksia varten.

Vartijan täytyy ulkona liikkuessaan käyttää keltaisia huomioliivejä, joista hänet on mahdollista helposti tunnistaa. Huomioliivejä säilytetään yhdistyksen toimistossa, joka toimii myös vartiokoppina.

Yhdistys kehottaa vartijaa noudattamaan varovaisuutta ja harkintaa tehtävissään. Vartija ei saa asettaa omaa terveyttään vaaraan esimerkiksi tulipalotilanteissa, tai havaitessaan ilkivaltaa tai häiriökäyttäytymistä. Tällöin vartija voi turvautua virkavallan apuun.

9. Vartiokirja
Vartija merkitsee vartiokirjaan vartiossa olevien nimet, vartioajan ja merkinnät yön tapahtumista. Vartiokirjaa säilytetään toimiston pöydällä.


Vartiokirjan liitteenä on vartiontarkastajien, satamakapteenin, kommodorin, kerhorakennuksen isännän sekä vuokraustoiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot.

10. Vartijan tehtävät
Vartijan tehtävänä on säännöllisesti tehdä vartiokierros satama-alueella, johon kuuluvat laiturit, yhdistyksen hallitsema aidattu paikoitus- ja telakointialue sekä kerhorakennus. Toimistossa ollessaan vartija seuraa videovalvontamonitorin avulla alueella tapahtuvaa liikkumista.

Vartiokierroksien tarkoitus on varmistaa, että satama-alueella ei synny vaaratilanteita. Mahdollisia vaaratilanteita ja toimintaohjeita niiden tapahduttua:

  • veneiden kiinnitysten löystyminen
  • vartijan tehtävänä on korjata kiinnitykset tarvittaessa
  • veneen uppoamisvaara
  • vartijan tehtävänä on tyhjentää vene ja tehdä tarvittaessa ilmoitus
  • venepalo
  • vartija tekee esisammutuksen mikäli mahdollista ja tekee palohälytyksen. Hän voi myös pyrkiä siirtämään naapuriveneet kauemmaksi mikäli mahdollista.
  • veden varaan joutuminen
    • vartijan tehtävänä on pyrkiä pelastamaan veden varaan joutuneet henkilöt. Vartija voi ohjeistaa henkilön uimaan läheisen veneen uimatasolle tai muuhun paikkaan, mistä henkilön pelastaminen on mahdollista. Lähistön veneissä olevat lepuuttajat, köydet, puoshaat yms. ovat vartijan käytettävissä tällaisessa tilanteessa. Yhdistyksen jolla on myös käytettävissä.

Jos vartija ei pysty poistamaan vaaratilannetta, täytyy hänen välittömästi tehdä ilmoitus. Yksittäistä venettä koskeva ilmoitus tehdään ensisijaisesti veneen haltijalle. Lista venepaikan haltijoista löytyy kerhon toimistosta. Jos veneen haltijaa ei tavoiteta, on vartijan tehtävä ilmoitus satamakapteenille, vartiontarkastajille tai vartiokirjan liitteessä mainituille henkilöille.

Tulipalon varalle kerhorakennuksen eteisessä ja laitureilla on ensisammutus-varusteet (jauhesammutin). Yhdistys kehottaa jäseniään tutustumaan ensisammutusvälineiden käyttöön.

Kaikki tulipalot on kirjattava vartiokirjaan. Vartijan on tehtävä palohälytys palokunnalle (yleinen hätänumero 112) aina, mikäli on pienikin epäilys palon leviämisestä tai jäämisestä kytemään.Vartijan on huolehdittava, että kerhon ajoportti on auki palokunnan saapuessa.

Vartijan tehtävänä on huolehtia, että yhdistyksen jolla on käytettävissä hätätilanteissa. (Yhdistyksen jollan tunnistaa helposti sen laidan merkitystä yhdistyksen nimestä.) Vartijan on tyhjennettävä jolla siihen kertyneestä vedestä sekä kirjattava havaitsemansa jollan varustuksen puutteet vartiokirjaan ja ilmoitettava ne satamakapteenille tai vartiontarkastajalle.

Vartijan tehtävänä on valvoa yleistä järjestystä ja estää ilkivaltaa yhdistyksen käytössä olevalla alueella. Jos häiriökäyttäytymistä esiintyy, vartijan on harkintansa mukaan puhuteltava ko. henkilöä tai henkilöitä ja tarvittaessa pyydettävä heitä poistumaan alueelta. Viime kädessä vartijan on pyytdettävä virka-apua poliisilta tai venepoliisilta.

Ilkivallasta, murroista ja varkauksista täytyy aina ilmoittaa poliisille.

Vartija kirjaa havaitut häiriöt vartiokirjaan.

Kerhorakennuksessa pidettävien tilaisuuksien aikana vartiomiehen täytyy välttää tilaisuutta häiritsevää liikkumista alueella. Asiointi toimistossa ja WC-tiloissa tapahtuu tällöin varaston kautta. Vartija kuitenkin vastaa tilaisuuden yleisestä järjestyksestä kuten edellä on ohjeistettu.

Vartioon tultuaan vartija laskee kerhon lipun sekä soittaa seuraavan yön vartijalle muistutussoiton tulevasta vartiovuorosta klo 22.00 mennessä. Vartija lukee laiturivesijohdon mittarin (A-laiturin kohdalla sinisessä pömpelissä) ja merkitsee lukeman vartiokirjaan. Mikäli lukema poikkeaa huomattavasti edellisen vuorokauden lukemasta, on laiturivesi katkaistava mittarin viereisestä sulkuhanasta ja ilmoitettava asiasta viipymättä satamakapteenille. Vuoron päätteeksi vartija nostaa kerhon lipun salkoon.

Tärkeitä puhelinnumeroita:
Yleinen hätänumero 112
Meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000

Vartiointiohje on hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 11.2.2018.

Yhdistyksen säännöt

  1. Lauttasaaren Veneilijät r.y. -nimisen yhdistyksen, jonka kotipaikka on Helsingin kaupunki, tarkoituksena on edistää ja tukea veneulkoilua sekä vesillä liikkumisen turvallisuutta järjestämällä retkeilyjä, kilpailuja ja valistustilaisuuksia.
  2. Yhdistyksen kieli on suomi ja virallinen tunnus kauppa- ja teollisuusministeriön vahvistama lippu.
  3. Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi pääsee henkilö, jonka yhdistyksen johtokunnan enemmistö hyväksyy ja joka suorittaa määrätyn liittymismaksun.
    Kannattajajäseneksi voidaan ottaa henkilö, joka suorittaa yhdistyksen vahvistaman kertakaikkisen tai vuosittaisen maksun.
    Kunniajäseneksi voidaan johtokunnan ehdotuksesta kutsua henkilö, joka on erityisen ansiokkaasti toiminut yhdistyksen tai sen tarkoitusperien hyväksi.
    Yhdistyksen jäsenistä ja heidän veneistään pidetään ajan tasalla olevaa luetteloa
  4. Uusien jäsenten liittymismaksun ja vuosittain suoritettavan jäsenmaksun määrää vuosikokous erikseen kutakin toimintavuotta varten. Vuosikokouksen määräämät maksut on suoritettava viimeistään maaliskuun kolmanteenkymmenenteenensimmäiseen (31) päivään mennessä.
    Jäsenet, jotka eivät ole näitä maksuja suorittaneet määräaikaan mennessä, yhdistyksen johtokunta on oikeutettu poistamaan jäsenluettelosta ja pidetään yhdistyksestä eronneina.
  5. Yhdistyksen asioita hoitaa johtokunta, johon kuuluu vuosittain vuosikokouksen valitsema puheenjohtaja ja kuusi (6) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä, sekä kaksi (2) samoin kahdeksi vuodeksi valittua varajäsentä. Vuosittain on erovuorossa puolet johtokunnan varsinaisista ja varajäsenistä. Ensimmäisellä kerralla valitaan erovuorolaiset arvalla. Muut toimihenkilöt valitsee johtokunta keskuudestaan, joista sihteeri, rahastonhoitaja ja satamakapteeni voidaan valita myös johtokunnan ulkopuolelta.Johtokunta on päätösvaltainen, kun neljä jäsentä on saapuvilla. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta tai kahden johtokunnan jäsenen vaatimuksesta. Johtokunnan kokouksissa pidetään pöytäkirjaa. Määrättyjä tehtäviä varten voi yhdistys valita erikoisia toimikuntia, jotka toimivat johtokunnan ohjeiden mukaan.
  6. Yhdistyksen jäsenet voivat muodostaa epäitsenäisiä jaostoja. Jaostojen säännöt vahvistaa yhdistyksen kokous johtokunnan ehdotuksesta.
  7. Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
  8. Yhdistyksen tilit pidetään kalenterivuosittain ja johtokunnan on jätettävä ne ennen tammikuun 31 päivää tilintarkastajille, joiden tulee viimeistään helmikuun 15 päivänä palauttaa ne johtokunnalle.
  9. Yhdistyksen kokouksissa käyttävät päätösoikeuttaan läsnäolevat jäsenet. Äänioikeutettuja ovat ainoastaan jäsenmaksunsa suorittaneet jäsenet. Äänestys toimitetaan avoimesti ellei lippuäänestystä vaadita. Valtakirjan käyttö on sallittu äänestyksissä siten, että kukin jäsen saa käyttää 2 valtakirjaa oman äänensä lisäksi.
  10. Yhdistys kokoontuu vuosikokoukseen helmikuun aikana. Kokouskutsu toimitetaan kirjallisesti jäsenelle vähintään 7 päivää ennen kokousta.
    Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, milloin johtokunta katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/10 yhdistyksen koko jäsenluvusta sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii.
  11. Vuosikokouksessa, joka valitsee itselleen puheenjohtajan, sihteerin, 2 pöytäkirjan tarkastajaa sekä 2 ääntenlaskijaa, käsitellään seuraavat asiat:
    1. Luetellaan edellisen vuosikokouksen ja mahdollisten vuoden aikana pidettyjen ylimääräisten kokousten pöytäkirja.
    2. Luetaan vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
    3. Päätetään vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle.
    4. Valitaan johtokunnan puheenjohtaja ja jäsenet erovuorossa olevien tilalle.
    5. Valitaan kaksi tilintarkastajaa sekä kaksi varatilintarkastajaa.
    6. Valitaan kilpailu-,ohjelma- ja kalastustoimikunnat.
    7. Vahvistetaan liittymis-, jäsen- ja venepaikkamaksut.
    8. Vahvistetaan talousarvio.
    9. Käsitellään muut johtokunnan ja yhdistyksen jäsenten esittämät asiat.
  12. Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittakoon asian kirjallisesti johtokunnalle, sen puheenjohtajalle tai suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan, jolloin hän vapautuu kaikista muista velvollisuuksistaan paitsi hänelle erääntyneiden maksujen suorittamisesta.
  13. Johtokunta voi erottaa yhdistyksen jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä tai sen erikseen antamia järjestyssääntöjä. Samoin voidaan erottaa jäsen, joka käyttäytyy hyvien tapojen vastaisesti.
  14. Yhdistyksellä on oikeus omistaa kiinteää ja irtainta omaisuutta, ottaa vastaan toimintansa tukemiseksi lahjoituksia ja testamentteja, järjestää kilpailuja, näytöksiä, arpajaisia, myyjäisiä ja hyvitilaisuuksia, sekä myös harjoittaa alan julkaisutoimintaa ja kioskitoimintaa asianomaisella luvalla. Samoin on yhdistyksellä oikeus harjoittaa poltto- ja voiteluaineiden kauppaa jäsenille ja heidän vierailleen. Yhdistyksen tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille.
  15. Muutoksia tai lisäyksiä näihin sääntöihin voidaan tehdä, jos niitä kannattaa vähintään kahden viikon väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa vähintään 3/4 kaikissa äänistyksissä annetuista äänistä. Edellä sanottu koskee myös yhdistyksen purkamista.
  16. Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, joutuu sen omaisuus Suomen Meripelastusseura r.y:n hyväksi käytettäväksi sen toiminnan edistämiseksi.
  17. Muuten noudatetaan yhdistyslakia.

 

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistysrekisteriin 22.5.1969.

Saaren järjestyssäännöt

  1. Lilla Bredskär on Lauttasaaren Veneilijät r.y:een kuuluvien veneilijöiden tukikohta.
  2. Lilla Bredskärin käytössä on otettava huomioon seuraavat asiat:
  • siisteys: jokainen kävijä on velvollinen itse viemään roskansa pois
  • luonnonsuojelu: puita, pensaita, sammalistoa tai kasvistoa ei saa hakata, repiä tai muutenkaan tärvellä
  • melu: turhaa äänekkyyttä ja kovaa musiikin soittoa tulee välttää
  • avotulenteko on kielletty
  • lintujen ja niiden pesintää ei saa häiritä
  • koiria ja kissoja ei saa päästää saareen vapaasti
  1. Telttailu saaressa on sallittu kerhon jäsenille erikseen osoitetuilla paikoilla
  2. Rantavesien likaaminen ja etenkin veneiden vesi-Wc:iden tyhjentäminen rannassa on kielletty. Mikäli veneessä ei ole septitankkia, WC-tarpeet on tehtävä saaressa sijaitsevassa puuseessä.
  3. Saunan käytölle on omat saunasäännöt.
  4. Lilla Bredskärin järjestystä valvoo saarelle nimitetty isännöitsijä. Isännöitsijällä on oikeus poistaa saaresta järjestyssääntöjä rikkova venekunta.

Helsingissä 15. päivänä kesäkuuta 1984 Lauttasaaren Veneilijät r.y.

Saunasäännöt

  1. Lauttasaaren Veneilijöiden ja heidän vieraidensa saunamaksun vahvistaa johtokunta vuosittain. Alle 12-vuotiaat ovat vapaat saunamaksusta.
  2. Veneen nimi, kylpijöiden lukumäärä ja saunamaksu merkitään maksuvihkoon. Saunamaksu suoritetaan saunan pukuhuoneessa olevaan kassalaatikkoon saunomisen yhteydessä.
  3. Mikäli satamassa on samanaikaisesti useampia veneitä, on saunomisaika/venekunta rajoitettava yhteen tuntiin.
  4. Tarpeen mukaan on tulipesä tyhjennettävä tuhkasta ennen lämmitystä. Kiuas lämpenee vähäisellä puumäärällä, joten tarpeetonta polttopuun kulutusta on vältettävä.
  5. Saunassa on vältettävä tarpeetonta vedenkäyttöä. Kiukaalle ei saa heittää suolavettä.
  6. Kylpemisen jälkeen on huolehdittava siitä, että kaikki saunatilat ja saunatarpeet ovat puhtaat ja hyvässä kunnossa sekä siitä, että saunapuita pilkotaan vähintään käytetyn määrän verran.

Helsingissä 15. päivänä kesäkuuta 1984 Lauttasaaren Veneilijät r.y.

Veneiden kunnostuksen ympäristöohjeita ja -määräyksiä

Veneiden pesu

Älä käytä hiilivetyliuottimia sisältäviä pesuaineita. Johda pesuainevedet jätevesiviemäriin, jos mahdollista. Maaperään saa imeyttää vain satunnaisesti pieniä määriä pesuvettä, joka ei sisällä hiilivetyliuottimia. Suoraan vesistöön ei saa laskea puhdistamattomia jätevesiä!

Pohjan hionta

Ota hiontapöly talteen esimerkiksi laittamalla pressu veneen alle ja toimita se ongelmajätteen keräilypisteeseen. Vältä kuivahiontaa, pöly on myrkkyä niin ympäristölle kuin veneilijällekin!
Jos mahdollista, suorita hionta imurilla varustetulla laitteella.

Myrkkymaalaus

Maalaa vain todellisen tarpeen mukaan. Muiden kuin Suomen ympäristökeskuksen hyväksymien antifouling-maalien käyttö on kielletty. Venettä ei saa laskea veteen ennen kuin maali on täysin kuivunut. Sisävesillä antifouling-maalien käyttö on kielletty.
Luettelo sallituista antifouling-valmisteista löytyy ympäristöhallinnon sivuilta www.ymparisto.fi - Luettelo sallituista antifouling-valmisteista

Moottorin huolto

Moottorista poistettava glykoli tulee kerätä astiaan ja toimittaa ongelmajätteen keräilypisteeseen. Jäteöljy ja öljynsuodattimet, öljyiset trasselit, rätit, yms. ovat ongelmajätettä. 

Kevätkunnostuksesta syntyvät ongelmajätteet, jotka tulee kerätä ja säilyttää erillään muista jätteistä ja toimittaa ongelmajätteen käsittelyyn:

  • Pohjamaalien hiontajäte
  • Glykoli
  • Jäteöljy
  • Öljynsuodattimet
  • Maalit, lakat, liimat, hartsit, puunsuoja-aineet, desinfiointiaineet

Täysin tyhjät maali-, ym. kemikaalipurkit voi laittaa kuivana sekajätteeseen tai metallinkeräykseen.

Lainsäädäntö: Ympäristönsuojelulaki (86/2000), jätelaki (1072/1993), jäteasetus (1390/1993), kemikaalilaki (744/1989), kunnalliset ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset