Yhdistyksen säännöt

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lauttasaaren veneilijät ry ja sen kotipaikka on Helsinki.
   
   
2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää luonnon jaympäristön huomioon ottavaa vastuullista veneilyharrastusta, hyviä merenkulkutapoja, veneilyturvallisuutta ja merenkulkutaitoja, sekä edistää ja valvoa jäsentensä etuja veneilyyn liittyvissä asioissa.
   
   Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys vuokraa veneiden laituri- ja telakointipaikkoja; järjestää satama- ja retkitukikohtia; sekä veneilyyn liittyviä palveluita mm. venekatsastuksia. Yhdistys järjestää koulutus-, retki-, kilpailu-, kokous-, talkoo- ja muita vastaavia tilaisuuksia.
   
   Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti vähäarvoista elinkeinotoimintaa. Yhdistys voi myös ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.
   
   Seuran jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää yhdistyksen kokous.
   
   
3. Jäsenet Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen sekä sen toimintaa ohjaavat säännöt. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniakommodoriksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.
   
   Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä tai sen erikseen antamia järjestyssääntöjä tai laiminlyö yhdistyksen määräämät maksut eräpäivään mennessä. Samoin voidaan erottaa jäsen, joka käyttäytyy hyvien tapojen vastaisesti.
   
   
4. Liittymis- ja jäsenmaksu Vuosikokous päättää varsinaisilta ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun sekä vuotuisen jäsenmaksun.
   
   Kunniakommodorit ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.
   
   
5. Hallitus Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittu kommodori puheenjohtajana sekä 6-10 muuta varsinaista jäsentä ja 0-2 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varakommodorin sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu kommodorin tai hänen estyneenä ollessaan varakommodorin kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, kommodori tai varakommodori mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
   
   Hallituksen kokous on mahdollista järjestää teknisten mm. etäkokoukset mahdollistavien apuvälineiden avulla. Etäkokouksen osallistujat katsotaan läsnä oleviksi vaikka olisivatkin fyysisesti eri paikoissa.
   
   
6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa kommodori, varakommodori, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.
   
   
7. Yhdistyksen tilikausi Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.
   
   
8. Yhdistyksen kokoukset Yhdistyksen vuosikokous pidetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.
   
   Kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniakommodorilla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
   
   Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
   
   Yhdistyksen hallitus tai kokous voi päättää, että kokoukseen on mahdollista osallistua etäkokouksen mahdollistavan tai muun teknisen apuvälineen avulla taikka postitse. Päätös on mahdollista tehdä kokouksen aikana tai ennen kokousta.
   
   
9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille lähetetyllä sähköpostilla tai postitetulla kirjeellä.
   
   
10. Vuosikokous Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
8. valitaan yhdistyksen kommodori ja hallituksen jäsenet
9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 
    
    Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
    
    
11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistysrekisteriin 30.08.2021

Säännöt pdf-tiedostona

Satamasäännöt

Jäsenten yhteisen edun, viihtyvyyden sekä yleisen turvallisuuden ja siisteyden vuoksi on laadittu seuraavat satamasäännöt:

A. Järjestys ja siisteys

1. Satama-alueella on jokaisen noudatettava tätä ohjesääntöä, hyviä tapoja, yleistä siisteyttä sekä satamakapteenin ohjeita ja määräyksiä.
2. Jokainen olkoon kohdaltaan vastuussa siitä, että satama-alue pysyy siistinä ja ettei tulipalo- tai muuta vaaratilannetta pääse syntymään.
3. Laituri- ja satama-alue rakennuksineen ja laitteineen on varattu vain yhdistyksen jäsenille sekä vieraileville veneilijöille. Asiattomilta estettäköön laitureilla ja alueella oleskelu.
   Jäsen tai vierailevan veneen kapteeni vastaa seurueensa mallikelpoisesta käyttäytymisestä. Tapaturmien ja vahinkojen estämiseksi heidän tulee myös huolehtia siitä, etteivät heidän alaikäiset lapsensa oleskele aiheettomasti laiturilla.
   Tavaroiden säilytys laiturilla ja muualla satama-alueella sekä kerhorakennuksessa on kielletty, muualla kuin sitä varten varatuissa kaapeissa.
4. Vain yhdistyksen jäsen voi kuittausta ja lunastusmaksua vastaan saada haltuunsa satama-alueen avaimen (enintään 2 kappaletta), sitä ei saa luovuttaa ulkopuoliselle.
   Yhdistyksestä erottaessa avain/avaimet on palautettava, jolloin myös lunastusmaksu suoritetaan takaisin.
5. Laiturin portit on aina lukittava. Sama koskee myös kerhorakennuksen ja laitteiden lukitsemista, mikäli ne eivät jää jonkun toisen jäsenen valvontaan ja käyttöön.
6. Veneen kevätkunnostuksen jälkeen jäsenen on huolehdittava talvisäilytyspaikkansa siistimisestä sekä osallistuttava ranta-alueen siivoustalkoihin.
   Autojen lyhytaikainenkin paikoitus on tehtävä siten, ettei se estä autolla tai muilla kulkuvälineillä tapahtuvaa tavarain kuljetusta. Sama olkoon ohje veneiden kevät- ja syyskunnostuksen aikana.Autojen lyhytaikainenkin paikoitus on kielletty kerhorakennuksen ja laiturin välisellä alueella.
7. Roskien heittäminen, öljyn laskeminen tai WC:n tyhjentäminen satama-altaaseen tai maahan on ehdottomasti kielletty. Jäteöljyä ja roskia varten alueella on tarvittavat jäteastiat. Akkujen jättö satama-alueelle on kielletty
8. Ammattimainen veneenvuokraus- tai muu säännöllinen kaupallinen toiminta on venesatamassa kielletty.

B. Venepaikat

9. Jäsenellä on oikeus vain yhteen venepaikkaan.
10. Venepaikkojen vuokraus- ja luovutusoikeus on ainoastaan yhdistyksen johtokunnalla.
    Veneen 3 vrk pidemmästä poissaolosta toivotaan veneiden yleisen valvonnan takia ilmoitusta vartiokopissa olevalle taululle.
    Vierailevalle veneelle satamakapteeni voi osoittaa tilapäisen (enintään 5 vuorokauden) kiinnityspaikan
11. Johtokunnalla on oikeus suorittaa venepaikkajärjestelyjä

C. Veneitten kiinnitys ja hoito

12. Veneen omistajan on huolehdittava siitä, että vene ei joudu uppoamisvaaraan. Jos veneen omistajalla ei ole tilaisuutta huolehtia veneestään, hänen on sovittava siitä jonkun yhdistyksen jäsenen tai muun luotettavan henkilön kanssa.
13. Vene on kiinnitettävä paikalleen riittävän lujilla köysillä tai ketjuilla, ja laiturin puoleinen kiinnitys varustettava kunnollisella joustinlaitteella.
14. Paalupaikoilla olevissa veneissä on ehdottomasti käytettävä riittävän kokoisia laitasuojia (vähintään 2 kappaletta kummallakin laidalla).
15. Mikäli veneen omistaja laiminlyö veneensä kunnollisen kiinnityksen ja laitasuojauksen, johtokunnalla on oikeus huomauttaa ja varoituksen jälkeen omistajan kustannuksella häntä asiassa enempää kuulematta asentaa näitten sääntöjen mukaiset kiinnitys- ja suojalaitteet.
16. Toiselle veneelle aiheuttamansa vaurion tulee vahingon aiheuttaja ilmoittaa viivytyksettä vaurioituneen veneen omistajalle tai satamakapteenille.
17. Lisälaitteitten kiinnittäminen ponttooniaisoihin tai laiturirakenteisiin on kielletty.

D. Satamaliikenne

18. Laiturista merelle lähdettäessä ja siihen saavuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Satama-altaassa on käytettävä sellaista nopeutta, että vene hallitaan kaikissa tilanteissa ja ettei aiheuteta häiritsevää aallokkoa.
    Suurin sallittu nopeus on kolme (3) solmua.
    Satamaa lähestyvän veneen nopeus on jälkiaallokon takia vähennettävä riittävän ajoissa.
    Satama-altaasta lähtevällä on etuajo-oikeus saapuvan suhteen.

E. Veneiden katsastus

19. Veneessä on oltava asetusten ja lisäksi katsastetussa veneessä Suomen Moottoriveneliitto r.y:n katsastusvaatimusten mukainen varustus.
    Uuden jäsenen on katsastettava veneensä kolmen viikon kuluessa siitä, kun se on tuotu yhdistyksen venelaituriin.
    Uusintakatsastus on suoritettava vuorittain kesäkuun loppuun mennessä.

Näiden sääntöjen rikkojan johtokunta voi erottaa yhdistyksen jäsenyydestä sääntöjen 13 pykälän mukaisesti.

Nämä säännöt on hyväksytty Lauttasaaren Veneilijät r.y:n johtokunnan kokouksessa 27.3.1974. Muutokset sääntöihin on hyväksytty yhdistyksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa 26.2.1991.

VARTIOINTIOHJE

Nuku yösi rauhassa – vartiomies huolehtii veneestäsi puolestasi

1.     Vartion tarkoitus

Vartion tarkoituksena on huolehtia laitureissamme olevista veneistä ja ylläpitää yleistä järjestystä sekä estää ilkivaltaa yhdistyksemme käytössä olevalla satama- ja telakka-alueella.

2.     Kenelle vartiointi kuuluu

Vartiointivelvollisuus kuuluu kaikille 18 vuotta täyttäneille venepaikan haltijoille.

Vartioinnista voi anoa johtokunnalta vapautusta terveydentilan, korkean iän (>80 v.) tai muun pätevän syyn perusteella. Lisäksi vartioinnista on vapautettu yhdistyksen puheenjohtaja ja johtokunnan jäsenet, kunniajäsenet, satamakapteeni, katsastus­päällikkö sekä kaikki katsastusmiehet.

Jäsen, joka ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä tai luopuu venepaikastaan siirtymällä rantajäseneksi, on velvollinen hoitamaan vartiovuoronsa, mikäli ilmoituksen jälkeen aikaa listaan merkittyyn vartiovuoroon on vähemmän kuin 31 vuorokautta.

Jos jäsen kieltäytyy vartiovuoronsa suorittamisesta ilman hyväksyttävää syytä, hänet erotetaan välittömästi yhdistyksen jäsenyydestä. Tällöin ei myöskään palauteta avainpanttimaksuja riippumatta siitä, palautetaanko avain/avaimet vai ei.

3.     Vartiointiaika

Yhdistyksen johtokunta päättää vartioinnin aloitus - ja lopetuspäivämääristä sekä kellonajoista vuosittain. 

Johtokunta laatii vuosittain vartiovuorolistan sukunimen mukaisessa aakkosjärjes-tyksessä siten, että jokaiselle vartiointivelvolliselle tulee kausittain yksi vartiovuoro. Johtokunta päättää vuosittain, millä kirjaimella alkavasta sukunimestä vartiointi aloitetaan.  Kevätkirjeen jakelun jälkeen kerhoon liittyneet uudet jäsenet, joilla on venepaikka, lisätään vartiovuorolistaan, joko syntyneisiin aukkoihin tai listan loppuun. Tästä tiedotetaan erikseen sähköpostin välityksellä sekä uusille jäsenille että vartiontarkastajille. Lisäksi toimistossa oleva vartiovuorolista päivitetään vastaavasti.

Vartiointipäivämäärää voi vaihtaa toisen kanssa keskinäisellä sopimuksella. Vartioon voi myös hankkia luotettavan täysi-ikäisen sijaisen (ensisijaisesti yhdistyksen jäsen). Vuorojen muutos on etukäteen viipymättä merkittävä toimistossa olevaan vartio-vuorolistaan.

4.     Vartiovuorojen tiedottaminen

Yhdistys tiedottaa vuosittaisesta vartion järjestämisestä kevätkirjeessä, jonka liitteenä on vartiovuorolista. Vartiovuorolista on nähtävillä myös yhdistyksen toimiston ilmoitustaululla.

5.     Vartiontarkastaja

Vuosikokous valitsee vuosittain kolme vartiontarkastajaa. Vartiontarkastajan tehtävänä on tarkastaa vartio pistokokein. Vartiontarkastaja kirjaa tarkastuskäynnin ja sen aikana tehdyt havainnot vartiokirjaan.

6.     Vartiosta myöhästyminen tai  pois jääminen, vartijan toimintakunto

Yhdistys edellyttää, että vartija on paikalla säädetyn ajan ja on toimintakykyinen. Vartiontarkastaja raportoi johtokunnalle havaitsemansa rikkeet vartijan vartiovuoron asianmukaisessa suorittamisessa. Rikkeitä vartiovuoron laiminlyönnin lisäksi ovat esim. alentunut toimintakyky väsymyksen, alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vuoksi.

Vartijan velvollisuus on ottaa yhteyttä vartiontarkastajaan, mikäli hän yllättävän esteen takia ei kykene hoitamaan vuoroaan. Johtokunta ottaa pätevät syyt huomioon rikettä lieventävinä seikkoina.

7.     Johtokunnan määräämät vartiorangaistukset

Johtokunta määrää vartijalle havaituista rikkeistä vartiorangaistuksen vartiontarkastajien tekemän raportin perusteella. Vartiorangaistus on yleensä vartiosakko sekä uusi vartiovuoro. Uusi vartiovuoro määrätään tavallisimmin veneilykauden loppupuolelle.

Vuosikokous vahvistaa vuosittain vartiosakon suuruuden, joka ilmenee mm. kevätkirjeestä.

8.     Vartija

Vartioinnista on vastuussa yksi nimetty henkilö. Suosittelemme kuitenkin, että vartija hankkii itselleen kaverin mukaan, niin oman turvallisuuden, kuin myös viihtyvyyden vuoksi. Vartijalla tulee olla mukanaan matkapuhelin mahdollisia ilmoituksia varten.

Vartijan täytyy ulkona liikkuessaan käyttää keltaisia huomioliivejä, joista hänet on mahdollista helposti tunnistaa. Huomioliivejä säilytetään yhdistyksen toimistossa, joka toimii myös vartiokoppina.

Yhdistys kehottaa vartijaa noudattamaan varovaisuutta ja harkintaa tehtävissään. Vartija ei saa asettaa omaa terveyttään vaaraan esimerkiksi tulipalotilanteissa, tai havaitessaan ilkivaltaa tai häiriökäyttäytymistä. Tällöin vartija voi turvautua virkavallan apuun.

9.     Vartiokirja

Vartija merkitsee vartiokirjaan vartiossa olevien nimet, vartioajan  ja merkinnät yön tapahtumista. Vartiokirjaa säilytetään toimiston pöydällä.

Vartiokirjan liitteenä on vartiontarkastajien, satamakapteenin, kommodorin, kerhorakennuksen isännän sekä vuokraustoiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot.

10.Vartijan tehtävät

Vartijan tehtävänä on säännöllisesti tehdä vartiokierros satama-alueella, johon kuuluvat laiturit, yhdistyksen hallitsema aidattu paikoitus- ja telakointialue sekä kerhorakennus. Toimistossa ollessaan vartija seuraa videovalvontamonitorin avulla alueella tapahtuvaa liikkumista.

Vartiokierroksien tarkoitus on varmistaa, että satama-alueella ei synny vaaratilanteita. Mahdollisia vaaratilanteita ja toimintaohjeita niiden tapahduttua:

• veneiden kiinnitysten löystyminen
  • vartijan tehtävänä on korjata kiinnitykset tarvittaessa
• veneen uppoamisvaara
  • vartijan tehtävänä on tyhjentää  vene ja tehdä tarvittaessa ilmoitus
• venepalo
  • vartija tekee esisammutuksen mikäli mahdollista ja tekee palohälytyksen. Hän voi myös pyrkiä siirtämään naapuriveneet kauemmaksi mikäli mahdollista.
• veden varaan joutuminen
  • vartijan tehtävänä on pyrkiä pelastamaan veden varaan joutuneet henkilöt. Vartija voi ohjeistaa henkilön uimaan läheisen veneen uimatasolle tai muuhun paikkaan, mistä henkilön pelastaminen on mahdollista. Lähistön veneissä olevat lepuuttajat, köydet, puoshaat yms. ovat vartijan käytettävissä tällaisessa tilanteessa. Yhdistyksen jolla on myös käytettävissä.

Jos vartija ei pysty poistamaan vaaratilannetta, täytyy hänen välittömästi tehdä ilmoitus. Yksittäistä venettä koskeva ilmoitus tehdään ensisijaisesti veneen haltijalle. Lista venepaikan haltijoista löytyy kerhon toimistosta. Jos veneen haltijaa ei tavoiteta, on vartijan tehtävä ilmoitus satamakapteenille, vartiontarkastajille tai vartiokirjan liitteessä mainituille henkilöille.

Tulipalon varalle kerhorakennuksen eteisessä  ja laitureilla on ensisammutus-varusteet (jauhesammutin). Yhdistys kehottaa jäseniään tutustumaan ensisammutusvälineiden käyttöön.

Kaikki tulipalot on kirjattava vartiokirjaan. Vartijan on tehtävä palohälytys palokunnalle (yleinen hätänumero 112) aina, mikäli on pienikin epäilys palon leviämisestä tai jäämisestä kytemään. Vartijan on huolehdittava, että kerhon ajoportti on auki palokunnan saapuessa.

Vartijan tehtävänä on huolehtia, että yhdistyksen jolla on käytettävissä hätätilanteissa. (Yhdistyksen jollan tunnistaa helposti sen laidan merkitystä yhdistyksen nimestä.) Vartijan on tyhjennettävä jolla siihen kertyneestä vedestä sekä kirjattava havaitsemansa jollan varustuksen puutteet vartiokirjaan ja ilmoitettava ne satamakapteenille tai vartiontarkastajalle.

Vartijan tehtävänä on valvoa yleistä järjestystä ja estää ilkivaltaa yhdistyksen käytössä olevalla alueella.  Jos häiriökäyttäytymistä esiintyy,  vartijan on harkintansa mukaan puhuteltava ko. henkilöä tai henkilöitä ja tarvittaessa pyydettävä heitä poistumaan alueelta. Viime kädessä vartijan on pyytdettävä virka-apua poliisilta tai venepoliisilta.

Ilkivallasta, murroista ja varkauksista täytyy aina ilmoittaa poliisille.

Vartija kirjaa havaitut häiriöt vartiokirjaan.

Kerhorakennuksessa pidettävien tilaisuuksien aikana vartiomiehen täytyy välttää tilaisuutta häiritsevää liikkumista alueella. Asiointi toimistossa ja WC-tiloissa tapahtuu tällöin varaston kautta. Vartija kuitenkin vastaa tilaisuuden yleisestä järjestyksestä kuten edellä on ohjeistettu.

Vartioon tultuaan vartija laskee kerhon lipun sekä soittaa seuraavan yön vartijalle muistutussoiton tulevasta vartiovuorosta klo 22.00 mennessä. Vartija lukee laiturivesijohdon mittarin (A-laiturin kohdalla sinisessä pömpelissä) ja merkitsee lukeman vartiokirjaan. Mikäli lukema poikkeaa huomattavasti edellisen vuorokauden lukemasta, on laiturivesi katkaistava mittarin viereisestä sulkuhanasta ja ilmoitettava asiasta viipymättä satamakapteenille. Vuoron päätteeksi vartija nostaa kerhon lipun salkoon.

Tärkeitä puhelinnumeroita:
Yleinen hätänumero 112
Meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000

Saaren järjestyssäännöt

1. Lilla Bredskär on Lauttasaaren Veneilijät r.y:een kuuluvien veneilijöiden tukikohta.
2. Lilla Bredskärin käytössä on otettava huomioon seuraavat asiat:

• siisteys: jokainen kävijä on velvollinen itse viemään roskansa pois
• luonnonsuojelu: puita, pensaita, sammalistoa tai kasvistoa ei saa hakata, repiä tai muutenkaan tärvellä
• melu: turhaa äänekkyyttä ja kovaa musiikin soittoa tulee välttää
• avotulenteko on kielletty
• lintujen ja niiden pesintää ei saa häiritä
• koiria ja kissoja ei saa päästää saareen vapaasti

4. Telttailu saaressa on sallittu kerhon jäsenille erikseen osoitetuilla paikoilla
5. Rantavesien likaaminen ja etenkin veneiden vesi-Wc:iden tyhjentäminen rannassa on kielletty. Mikäli veneessä ei ole septitankkia, WC-tarpeet on tehtävä saaressa sijaitsevassa puuseessä.
6. Saunan käytölle on omat saunasäännöt.
7. Lilla Bredskärin järjestystä valvoo saarelle nimitetty isännöitsijä. Isännöitsijällä on oikeus poistaa saaresta järjestyssääntöjä rikkova venekunta.

Helsingissä 15. päivänä kesäkuuta 1984 Lauttasaaren Veneilijät r.y.

Saunasäännöt

1. Lauttasaaren Veneilijöiden ja heidän vieraidensa saunamaksun vahvistaa johtokunta vuosittain. Alle 12-vuotiaat ovat vapaat saunamaksusta.
2. Veneen nimi, kylpijöiden lukumäärä ja saunamaksu merkitään maksuvihkoon. Saunamaksu suoritetaan saunan pukuhuoneessa olevaan kassalaatikkoon saunomisen yhteydessä.
3. Mikäli satamassa on samanaikaisesti useampia veneitä, on saunomisaika/venekunta rajoitettava yhteen tuntiin.
4. Tarpeen mukaan on tulipesä tyhjennettävä tuhkasta ennen lämmitystä. Kiuas lämpenee vähäisellä puumäärällä, joten tarpeetonta polttopuun kulutusta on vältettävä.
5. Saunassa on vältettävä tarpeetonta vedenkäyttöä. Kiukaalle ei saa heittää suolavettä.
6. Kylpemisen jälkeen on huolehdittava siitä, että kaikki saunatilat ja saunatarpeet ovat puhtaat ja hyvässä kunnossa sekä siitä, että saunapuita pilkotaan vähintään käytetyn määrän verran.

Helsingissä 15. päivänä kesäkuuta 1984 Lauttasaaren Veneilijät r.y.

Veneiden kunnostuksen ympäristöohjeita ja -määräyksiä

Veneiden pesu

Älä käytä hiilivetyliuottimia sisältäviä pesuaineita. Johda pesuainevedet jätevesiviemäriin, jos mahdollista. Maaperään saa imeyttää vain satunnaisesti pieniä määriä pesuvettä, joka ei sisällä hiilivetyliuottimia. Suoraan vesistöön ei saa laskea puhdistamattomia jätevesiä!

Pohjan hionta

Ota hiontapöly talteen esimerkiksi laittamalla pressu veneen alle ja toimita se ongelmajätteen keräilypisteeseen. Vältä kuivahiontaa, pöly on myrkkyä niin ympäristölle kuin veneilijällekin!
Jos mahdollista, suorita hionta imurilla varustetulla laitteella.

Myrkkymaalaus

Maalaa vain todellisen tarpeen mukaan. Muiden kuin Suomen ympäristökeskuksen hyväksymien antifouling-maalien käyttö on kielletty. Venettä ei saa laskea veteen ennen kuin maali on täysin kuivunut. Sisävesillä antifouling-maalien käyttö on kielletty.
Luettelo sallituista antifouling-valmisteista löytyy ympäristöhallinnon sivuilta www.ymparisto.fi - Luettelo sallituista antifouling-valmisteista

Moottorin huolto

Moottorista poistettava glykoli tulee kerätä astiaan ja toimittaa ongelmajätteen keräilypisteeseen. Jäteöljy ja öljynsuodattimet, öljyiset trasselit, rätit, yms. ovat ongelmajätettä. 

Kevätkunnostuksesta syntyvät ongelmajätteet, jotka tulee kerätä ja säilyttää erillään muista jätteistä ja toimittaa ongelmajätteen käsittelyyn:

• Pohjamaalien hiontajäte
• Glykoli
• Jäteöljy
• Öljynsuodattimet
• Maalit, lakat, liimat, hartsit, puunsuoja-aineet, desinfiointiaineet

Täysin tyhjät maali-, ym. kemikaalipurkit voi laittaa kuivana sekajätteeseen tai metallinkeräykseen.

Lainsäädäntö: Ympäristönsuojelulaki (86/2000), jätelaki (1072/1993), jäteasetus (1390/1993), kemikaalilaki (744/1989), kunnalliset ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset