Tiedotuksia

Venepaikka ja jäsenasiat:
Satamakapteeni Juha Kandolin p. 040 760 0722, satamakapteeni(at)lvry.fi

Vuokraamme kerhotaloa myös kerhoon kuulumattomille.
Ota yhteyttä:
- Tommy Blomqvist
+358 405 8110 94, vuokraus(at)lvry.fi

Säännöt


SATAMASÄÄNNÖT

1       Satamasäännöt koskevat Lauttasaaren veneilijät ry (LVry) Helsingin kaupungilta vuokraamaa maa- ja laiturialuetta osoitteessa Lahnalahdentie 3, 00200 HELSINKI.

2       Satamakapteeni ja LVry hallitus vastaavat säännöistä ja niiden noudattamisesta veneily- ja telakointikausien aikana.

3       Jäsenen yhteystietojen on oltava ajan tasalla laskutuksen ja vartioinnin sekä mahdollisten ongelmatilanteiden selvittämisen varalta.

3.1      Päivitykset yhteystietohin tehdään sähköpostilla osoitteeseen lvry(at)lauttasaarenveneilijat.fi.

3.2      Tarvittavat yhteystiedot ovat:

  • sähköpostiosoite laskutusta, tiedotusta yms. varten
  • puhelinnumero mm. ongelmatilanteiden selvittämistä varten

3.3      Jäsenen on varmistettava, että osoitteesta lvry(at)lauttasaarenveneilijat.fi tulevat viestit eivät ohjaudu roskapostikansioon.

3.4      Yhdistyksen tekemien yhteydenottojen huomiotta jättäminen voi johtaa vene- ja telakointipaikan menetykseen.

3.5      Proaktiivinen yhteydenotto satamakapteeniin, rahastonhoitajaan tai LVry hallitukseen auttaa löytämään ratkaisuja ongelmiin.

4       Nauhoittava videovalvonta

4.1      Satama-alueella on nauhoittava videovalvonta, jonka tallenteita yhdistyksen hallitus käyttää tarvittaessa selvittämään sääntörikkomuksia, rikoksia, onnettomuuksia yms.

4.2      Yhdistyksen toimistossa on mahdollisuus jatkuvaan alueen monitorointiin mm. vartiotehtävää suorittavan henkilön tueksi.

4.3      Yhdistyksen jäsen hyväksyy satama-alueen nauhoittavan videovalvonnan käytön maksaessaan yhdistyksen vuosimaksun. Nauhoitteet käsitellään yhdistyksen tietosuojaselosteen (GDPR) mukaisesti.

5       Järjestys ja siisteys

5.1      Satama-alueella on jokaisen noudatettava tätä ohjesääntöä, hyviä tapoja, yleistä siisteyttä sekä satamakapteenin ohjeita ja määräyksiä.

5.2      Satama-alueen turvallisuus on jokaisen alueella toimivan vastuulla. Toiminta ei saa aiheuttaa varaa alueella olevien ihmisten terveydelle, omaisuudelle tai satama-alueen ympäristölle. Jokaisen on varmistuttava ettei esim. tulipalo- tai muuta vaaratilannetta pääse syntymään.

5.3      Autojen pesu satama-alueella on kielletty.

5.4      Oikeus laituri- ja satama-alueen käyttöön

5.4.1     Satama-alueella toimii LVry lisäksi Drumsö kanotister r.y. (DK) sekä Kiinteistönhoito Jone ky (Jone). DK:n kanoottivarastot ja laituri sijaitsevat satama-alueen pohjoispuolella. Ajoportin pohjoispuolella olevassa alueen nurkkauksessa Jone säilyttää hiekkasiiloa ja työkoneidensa tarvikkeita. LVry jäsenet eivät saa toiminnallaan estää pääsyä DK:n ja Jonen alueille.

5.4.2     LVry hallinnoima satama-alue rakennuksineen ja laitteineen on varattu vain yhdistyksen jäsenten venekuntien käyttöön. Asiattomilta estettäköön laitureilla ja alueella oleskelu.

5.4.3     Jäsen vastaa siitä, että hänen venekuntansa noudattaa näitä satamasääntöjä.

5.4.4     Jäsenen on kiinnitettävä erityista huomiota kokemattomien veneilijöiden turvallisuudesta huolehtimiseen.

5.4.5     LVry vuokraa kerhotilaa kokous- ja juhlatilaksi. Vuokralainen saa vuokra-ajalle oikeuden kerhotilan, sen keittiö- ja WC-tilojen, grillikatoksen sekä piha-alueen käyttöön. Vuokralaisella ei ole oikeutta laituri-alueen ja LVry toimiston käyttöön. Vuokra-aikana LVry jäsenet eivät saa kulkea vuokratulla alueella tai aiheuttaa häiriötä vuokralaiselle. Vuokra-aika on nähtävissä pääoven vieressä olevasta ilmoituksesta. Vuokra-aikana kulku LVry toimistoon tapahtuu varaston kautta. LVry jäsenten käytössä on aina toimiston viereinen suihkulla varustettu WC-tila.

5.4.6     DK jäsenillä on lupa käyttää kerhorakennuksen WC-tiloja näiden sääntöjen mukaan.

 

5.5      Veneessä yöpyminen

5.5.1     Satunnainen yöpyminen veneessä on mahdollista satamakapteenin luvalla.

5.5.2     Yöpyminen on kirjattava vartiokirjaan.

 

5.6      Pysäköinti

5.6.1     Kuljettajan on pysäköinnissä varmistettava toisten kulkuneuvojen esteetön kulku.

5.6.2     Veneiden nostojen ja laskujen aikana on vältettävä pysäköintiä alueelle nostoautojen esteettömän ja turvallisen kulun takaamiseksi. Vältä erityisesti pysäköimistä kerhorakennuksen kulmiin trailerien vetäjien ja nostoautojen liikkumisen helpottamiseksi.

5.6.3     Pysäköimiskielto on veneilykaudella aina voimassa traileriluiskan, septitankkilaiturin ja pohjoiseen suuntautuvan huoltolaiturin edustoilla (lipputangon ja C-laiturin portin edustan välinen alue), koska alueita käytetään veneiden nostoihin ja laskuihin. Nämä alueet kuuluvat myös pelastusteihin. Alueiden pitäminen vapaina on tärkeää erityisesti veneiden hätänostojen mahdollistamiseksi.

5.6.4     Pysäköinti on myös kielletty A-, B- ja C-laituriporttien edessä, jotta tavaroiden siirtäminen porteista satamakärryjen yms. avulla on esteetöntä.

5.6.5     LVry jäsenet eivät saa pysäköidä DK:n aluelle.

 

5.7      Trailerien pysäköinti

Liikennekäyttöön tarkoitettujen trailereiden säilyttäminen trailerikenttäalueella on sallittua yhdistyksen vuosikokouksen vahvistamaa maksua vastaan. Yhdistys valvoo maksujen suorittamista trailereiden rekisterinumeroiden tai muiden tunnisteiden perusteella.

 

Yhdistyksen hallitus määrittää trailerikenttäalueen, jossa trailereiden säilyttäminen on sallittua. Satamakapteeni osoittaa ja valvoo trailereiden paikat tarkemmin.

 

Alueen vuokrasopimus Helsingin kaupungin kanssa edellyttää, että veneilykauden aikana veneet on oltava laskettuna mereen. Satamakapteeni voi tarvittaessa antaa luvan veneen pidempiaikaiseen säilytykseen trailerilla. Lyhytaikainen viikkoa lyhyempi säilytys esim. veneen siirroissa satama-alueelta tai -alueelle on sallittua.

 

Veneiden telakointiaikainen telakointi trailerin päälle on sallittua.

 

5.8      Tavaroiden säilytys satama-alueella

 

5.8.1     Tavaroiden säilytys laiturilla, kerhorakennuksessa ja muualla alueella on kielletty alla mainituin poikkeuksin.

5.8.2     Yhdistyksen hallitus osoittaa alueen telakointivarusteiden veneilykauden aikaiseen säilytykseen.

5.8.3     Telakointiaikana jäsen voi säilyttää varusteita veneensä alla, kunhan niistä ei ole vaaraa tai haittaa muille sataman käyttäjille.

5.8.4     LVry vuokraa alueella olevassa kylmässä konttivarastossa olevia kaappeja vuosikokouksen määräämää korvausta vastaan.

 

5.9      Satamatrailerit

5.9.1     Satamassa on LVry jäsenten käytettävissä kaksi satatraileria, jotka on merkitty yhdistyksen tunnuksin. Trailereita on mahdollista käyttää veneen telakointiin tai pohjan pesuun. Veneen pitkäaikainen säilytys yhdistyksen satamatrailerin päällä on kielletty.

5.9.2     Trailereita suurempi on rekisteröity ja sen vuokraus muutaman päivän ajaksi on mahdollista. 

 

5.10  Alueen lukitus

5.10.1  Yhdistys käyttää iLOQ Oy lukostoa satama-aluellaan sekä yhdistyksen saaritukikodassa Lilla Bredskärissä. Yhdistyksen jäsen voi kuitata tarvitsemansa määrän iLOQ-avaimia.

5.10.2  Avain luovutetaan panttimaksua vastaan.

5.10.3  Avain on palautettava, kun jäsenyys yhdistyksessä päättyy.

5.10.4  Palautetuista avaimista yhdistys palauttaa maksetun pantin.

5.10.5  iLOQ-järjestelmä antaa mahdollisuuden poistaa avaimelta kulkuoikeus lukostoon. Mikäli avainta ei ole palautettu kolmen kuukauden aikana jäsenyyden päättymisen jälkeen, poistaa yhdistys kulkuoikeuden, jolloin yhdistys ei enää palauta panttimaksua.

5.10.6  Yhdistys voi poistaa jäsenen hallussa olevien avainten kulkuoikeuden maksamattomien laskujen tms. sääntörikkeiden takia. Kulkuoikeus palautetaan, kun jäsen on hoitanut velvoitteensa yhdistyksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen vuosikokous määrää kulkuoikeuden palauttamisesta perittävän korvauksen.

5.10.7  Jäsen voi vaihtaa rikkoontuneen avaimen uuteen vuosikokouksen määräämää maksua vastaan.

5.10.8  Jäsenen on viipymättä ilmoitettava kadonneesta avaimesta, jolloin kulku avaimella voidaan estää. Jäsen voi saada uuden avaimen panttimaksua vastaan. Mikäli kadotettu avain löytyy, palauttaa yhdistys sen kulkuoikeuden ilman korvausta.

 

5.11  Jäsenten vastuulla on huolehtia laiturien ja alueen porttien sekä rakennusten ja laitteiden asianmukaisesta lukituksesta. Erityisesti kostealla säällä on varmistettava, että ajoportti sulkeutuu. Mikäli portti jää auki, on kuivattava infrapunalähetin ja sen toisessa porttipylväässä oleva heijastin. Kun kerhotila on vuokrattuna, voi ajoportti olla lukittuna auki. Vuokralaisen vastuulla on silloin tilaisuuden päätyttyä huolehtia ajo- ja kulkuportin sulkemisesta. Lukituksen vioista on ilmoitettava satamakapteenille tai jollekin LVry hallituksen jäsenelle.

5.12  Telakointikauden päätteeksi jäsenen on siirrettävä telakointivarusteensa pois telakointialueelta ja huolehdittava, että hänen telakointipaikkansa on siisti veneen kevätkunnostuksen jäljiltä. Jäsenen on huolehdittava, että hänen telakointipaikkansa vapautuu pysäköintikäyttöön mahdollisimman nopeasti (3 vrk) vesillelaskun jälkeen.

5.13  Jätteiden käsittely

5.13.1  Satama-alueen jätekatos on tarkoitettu ainoastaan veneilyyn liittyville kohtuullisen suuruisille jätteille. Jäsenen on itse hävitettävä isommat jätemäärät. Kotona, mökillä tms. kertyneitä jätteitä ei saa jättää yhdistyksen jätekatokseen.

5.13.2  Akkujen jättö satama-alueelle on kielletty.

5.13.3  Jäseniä kehoitetaan huolehtimaan jätteidensä asianmukaisesta lajittelusta. Jätekatoksessa on astiat jäteöljyjä, pilssivesiä, maalaustarvikkeita, pahvia, metallia ja sekajätteitä varten.

5.13.4  Roskien heittäminen, öljyn laskeminen tai WC:n tyhjentäminen satama-altaaseen tai maahan on ehdottomasti kielletty.

5.13.5  Jätehuollolle on jätettävä esteetön kulku jätesäiliöiden sekä jäteöljy- ja pilssivesisäiliöiden tyhjentämiseksi.

 

5.14  Ammattimainen veneenvuokraus- tai muu vuokraustoiminta on venesatamassa kielletty.

6       Venepaikat

6.1      Jäsenellä on oikeus kahteen venepaikkaan.

6.2      Venepaikkojen vuokraus- ja luovutusoikeus on ainoastaan yhdistyksen hallituksella.

6.3      Yhdistyksen hallituksella ja satamakapteenilla on oikeus suorittaa venepaikkajärjestelyjä.

6.4      Veneitten kiinnitys ja hoito

6.4.1     Veneen omistajan on huolehdittava siitä, että vene ei joudu uppoamisvaaraan. Jos veneen omistajalla ei ole tilaisuutta huolehtia veneestään, hänen on sovittava siitä jonkun yhdistyksen jäsenen tai muun luotettavan henkilön kanssa.

6.4.2     Vene on kiinnitettävä paikalleen riittävän lujilla köysillä. Joustimien käyttöä suositellaan.

6.4.3     Veneissä on käytettävä tarpeellinen määrä riittävän kokoisia laitasuojia.

6.4.4     Mikäli veneen omistaja laiminlyö veneensä kunnollisen kiinnityksen ja laitasuojauksen, hallituksella on oikeus huomauttaa ja varoituksen jälkeen omistajan kustannuksella häntä asiassa enempää kuulematta asentaa näitten sääntöjen mukaiset kiinnitys- ja suojalaitteet.

6.4.5     Veneilijän on viivytyksettä ilmoitettava toisen osapuolen veneelle tai muulle omaisuudelle aiheuttamansa vahinko joko toiselle osapuolelle tai satamakapteenille.

7       Satamaliikenne

7.1      Laiturista merelle lähdettäessä ja siihen saavuttaessa on noudatettava erityistä varovaisuutta. Satama-altaassa on käytettävä sellaista nopeutta, että vene hallitaan kaikissa tilanteissa. Aallokon nostattaminen on kielletty.

7.2      Satamaa lähestyvän veneen nopeus on jälkiaallokon takia vähennettävä riittävän ajoissa.

7.3      Satama-altaasta lähtevällä on etuajo-oikeus saapuvan suhteen.

 

 LVry hallitus on hyväksynyt säännöt 28.2.2022.

==> Palaa sääntölistaan


KATSASTUSSÄÄNNÖT

1       Lauttasaaren veneilijät ry (LVry) kuuluu Suomen Purjehdus ja Veneily -yhdistykseen (SPV) ja noudattaa toiminnassaan SPV:n asettamia veneiden katsastussääntöjä.

1.1      Katsastus auttaa LVry jäseniä ylläpitämään ja kehittämään oman veneilynsä turvallisuutta ohjaamalla ja opastamalla veneiden hoitoa, varustamista ja varusteiden käyttötaitoa koskevissa asioissa, sekä turvallisuusmyönteisten asenteiden omaksumisessa.

1.2      Katsastuksessa on mahdollista löytää veneiden riskitekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa LVry sataman tai saaritukikohdan muille käyttäjille taikka ympäristölle. Siten veneiden säännöllinen katsastus on kaikkien LVry jäsenten etu.

2       Kaikkien LVry venerekisteriin merkittyjen veneiden on oltava katsastettuja. Veneen omistajan vastuulla on, että hänen veneensä katsastustodistus on voimassa – omistaja on katsastusvelvollinen.

3       Katsastus on tehtävä purjehduskauden alussa kesäkuun loppuun mennessä. Hyväksytty katsastustodistus on voimassa seuraavaan vuoden kesäkuun loppuun.

4       Tieto katsastuksesta merkitään LVry käyttämään RUORI-rekisteriin.

5       Ainoastaan katsastetuilla veneillä on oikeus käyttää Lauttasaaren veneilijät ry. lippua tai viiriä.

6       Katsastusvelvollisuuden laiminlyönnistä kannetaan vuosikokouksen asettama sakko.

7       Toistuva katsastusvelvollisuuden laiminlyönti johtaa jäsenen vene- ja telakointipaikan menettämiseen.

8       Joka viides vuosi veneelle on tehtävä peruskatsastus, johon kuuluu runko- ja vuosikatsastus. Muina vuosina veneelle on tehtävä vuosikatsastus.

8.1      Runkokatsastus tehdään joka viides vuosi, sekä silloin, kun vene on ensimmäistä kertaa kirjattu LVry RUORI-rekisteriin, tai jos vene on vaurioitunut. LVry voi myös vaatia peruskatsastusta aina kun siihen katsotaan olevan aihetta. Runkokatsastus tehdään veneen ollessa maissa. Runkokatsastuksessa tarkastetaan ulkopuolelta veneen runko, ohjauslaitteet, voimansiirtolaitteet ja läpiviennit. Sisäpuolelta tarkastetaan vastaavat kohteet ja moottori. Venettä, joka rekisteröidään RUORIin kesken veneilykauden, ei tarvitse nostaa runkokatsastusta varten, vaan se tehdään seuraavan talvehtimisen yhteydessä.

 

Ennen veneen vesillelaskua varmistu, että se ei ole runkokatsastusvuorossa. Veneen omistaja vastaa kustannuksista, mikäli vene on nostettava ylös runkokatsastusta varten.

8.2      Vuosikatsastus suoritetaan joka vuosi, kun vene on täysin varusteltu. Siinä tarkastetaan turvallisuuteen vaikuttavat veneen katsastusluokan mukaiset varusteet ja laitteet.

8.3      Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja purjehdusalueen mukaan seuraaviin SPV:n määrittämiin luokkiin: 1: Avomeri, 2: Rannikko, 3: Saaristo ja 4: Suojaiset vesialueet. SPV on määrittänyt kullekin luokalle vaadittavat vähimmäisvaatimukset mm. veneiden varusteiden osalta. Jäsen määrittelee itse katsastusluokan SPV:n ohjeiden mukaisesti.

9       LVry laskuttaa jäsenmaksun yhteydessä yhdistyksen vuosikokouksen määräämän katsastusmaksun jokaisesta jäsenen yhdistykseen rekisteröimästä veneestä.

9.1      LVry hallitus nimeää katsastuspäällikön, johon LVry jäsenet voivat ottaa yhteyttä katsastusta koskevissa asioisa.

9.2      Katsastuspäällikkö järjestää tarpeellisen määrän katsastustapahtumia, joissa yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus katsastuttaa veneensä veneilykauden alussa (kesäkuun loppuun mennessä).

9.3      Katsastus on mahdollista suorittaa erikseen sovittavana aikana suorittamalla yhdistyksen vuosikokouksen määrittämä lisämaksu.

9.4      Katsastuspäällikkö järjestää vähintään kahden katsastustapahtuman yhteyteen valtuutetun sammutintarkastajan. Sammuttimien tarkastus laskutetaan erikseen. HUOM! Viranomaiset valvovat, että veneissä olevat sammuttimet on vuosittain tarkastettu

9.5      Yhdistykseen kesäkuun jälkeen rekisteröidyille veneille järjestetään katsastustilaisuus veneilykauden lopussa.

9.6      Katsastusvelvollisen on mahdollista pyytää erillinen katsastus veneelleen katsastustapahtumien ulkopuolella. LVry perii palvelusta vuosikokouksen määrittelemän lisämaksun.

9.7      Yhdistyksen jäsen voi halutessaan katsastuttaa veneensä katsastajalla, jolla on voimassaoleva SPV:n katsastajalupa. Jäsenen on silloin toimitettava todistus veneensä hyväksytystä katsastuksesta LVry katsastuspäällikölle katsastuskauden loppuun mennessä. Muun kuin LVry katsastajan suorittama katsastus ei oikeuta katsastusmaksun hyvitykseen.

  

LVry hallitus on hyväksynyt säännöt 28.2.2022

Katso myös SPV:n katsastus-sivu.

==> Palaa sääntölistaan


SAAREN JÄRJESTYSSÄÄNNÖT

1       Lauttasaaren veneilijöden käytössä on Lilla Bredskär -niminen saaritukikohta (60°02'53.5"N, 24°36'36.1"E). LVry vuokraa saarta sen yksityiseltä omistajalta. Saaritukikohdan järjestyssäännöt perustuvat vuokrasopimuksen antamiin määräyksiin sekä Lauttasaaren veneilijät ry hallituksen asettamiin sääntöihin.

2       Lilla Bredskärin järjestystä valvoo saarelle LVry hallituksen nimeämä saaren isäntä.

2.1      Saaren isännällä tai hallituksen jäsenellä on oikeus ohjata toimintaa saarella ja poistaa saaresta järjestyssääntöjä rikkova venekunta.

2.2      Saaren isäntä tai saaren käyttäjät voivat raportoida saaren järjestyssääntöjen rikkomisesta tai muusta epäsopivasta käytöksestä LVry hallitukselle, joka ryhtyy tarvittaviin kurinpitotoimenpiteisiin. Vakavista rikkomuksista voi seurauksena olla mm. venepaikan menetys.

2.3      Saarelle on tarvittaessa kutsuttava viranomaisapua esim. venepoliisi tai merivartiosto.

3       Saaren vuokrasopimuksen määräykset saaren käytöstä

3.1      Sopimus ei anna vuokralaiselle suurempaa kalastusoikeutta kuin mitä kalastuslaki määrää.

3.2      Vuokralainen sitoutuu huolehtimaan Lilla Bredskär -saaren kunnossa­pidosta ja siisteydestä sekä estämään mahdollisesti ilmenevää ilkivaltaa.

3.3      Vuokralaisen on vältettävä rähinää ja metelöintiä kuten esimerkiksi kovaäänistä musiikin soittamista.

3.4      Saaren käyttäjien on varjeltava luontoa ja otettava eliöstö huomioon.

3.5      Pesiviä lintuja ei saa häiritä eivätkä koirat ja kissat saa kulkea vapaana ilman valvontaa.

3.6      Vuokralainen ei saa luvatta kaataa kasvavia puita. Vuokralaisella on kuitenkin oikeus raivata tuulenkaatamia runkoja ja käyttää niitä hyödykseen, sekä kaataa ja hyödyntää vahingoittuneita puita, jotka voivat olla vaaraksi.

3.7      Puita, pensaita, sammalistoa tai kasvistoa ei saa hakata, repiä tai muutenkaan tärvellä.

3.8      Tulenteko on luvallista vain turvallisiin rakennettuihin nuotiopaikkoihin, joiden on sijaittava lähellä laitureita, jolloin tulen valvonta on tehokasta.

4       Rantautumisoikeus

Rantautumisoikeuden rajoitus vertautuu pihapiirin suojattuun kotirauhasuojaan. Saaren laiturit, grillikatos ja saunat ovat LVry:n omistamia rakennelmia. Siten jokamiehen oikeus ei anna oikeutta käyttää LVry:n omistamia rakennelmia tai liikkua niiden lähistöllä. Laki ei tarkkaan määrittele lähistöä, mutta 50m on usein sovellettu nyrkkisääntö. Siten periaatteessa saaren eteläosiin on yhdistyksen ulkopuolisen mahdollista rantautua. Leiriytymis- eikä avotulenteko-oikeutta heillä ei kuitenkaan ole, koska se vaatii maanomistajan luvan. Tässä LVry jäsenet toimivat saaren maanomistajan edustajina.

LVry hallitus on määritellyt, että oikeus rantautua LVry saaritukikohtaan on rajattu veneille, jotka on asianmukaisesti katsastettu, ja jonka miehistöön kuuluu vähintään yksi LVry jäsen. Rantautumisoikeuden osoitukseksi veneen on hyvä käyttää LVry lippua, viiriä tai vähintäänkin tarraa.

Saaren käyttäjien on varmistettava rantautujien jäsenyys ja käänny­tet­tävä pois veneet, jotka eivät voi osoittaa rantautumis­oikeuttaan.

5       Siisteys

5.1      Venekunta on velvollinen itse keräämään ja viemään roskansa pois. Saareen ei saa jättää mitään roskia tai tavaraa.

5.2      Palavien roskien polttaminen tulisijassa on sallittua milloin tulisijaa ei olla käyttämässä ruoan valmistukseen.

5.3      Roskien poltto saunan kiukaassa tai kaminassa on kielletty.

5.4      Maatuvat ruokajätteet on mahdollista jättää saaren länsipuolella olevaan kompostiin.

5.5      Rantavesien likaaminen ja etenkin veneen vesi-WC:n tyhjentäminen rannassa on kielletty.

6       Saunat

6.1      Yhdistyksen jäsenten käytössä on kaksi saunaa: Ankkuri ja Poiju.

6.2      Saunoihin on pääsy yhdistyksen iLOQ-avaimilla. Viimeisenä saaresta lähtevän on varmitettava, että saunat jäävät lukituiksi.

6.3      Saunominen on maksullista. Jäsen voi maksaa veneilykauden kerrallaan voimassaolevan venekohtaisen saunamaksun. Mahdollista on myös maksaa saunojakohtainen kertamaksu. Alle 12 vuotiaat ovat vapaita saunamaksusta. LVry hallituksen vahvistamat saunamaksut ja maksuohjeet löytyvät saunojen pukuhuoneista.

6.4      Veneen tai jäsenen nimi, kylpijöiden lukumäärä ja saunamaksun suoritus on merkittävä maksuvihkoon.

6.5      Saaressa olevat venekunnat sopivat saunomisjärjestyksen keskenään. Tapoihin kuuluu ilmoittaa, kun sauna on vapaa. Mikäli satamassa on samanaikaisesti useampia veneitä, on venekuntakohtainen saunomisaika rajoitettu yhteen tuntiin.

6.6      Saunan ensimmäisen lämmittäjän on tyhjennettävä kiukaan tulipesä tuhkasta ennen lämmityksen aloittamista. Kiuas lämpenee vähäisellä puumäärällä, joten tarpeetonta polttopuun kulutusta on vältettävä.

6.7      Poijun yhteydessä olevassa pukeutumistilassa on käytettävissä pieni kamina.

6.8      Ruoan valmistaminen Poijun kaminassa tai saunojen kiukailla on kielletty.

6.9      Saunojen kiukailla saa käyttää vain makeaa vettä. Venekunnan on tuotava mukanaan maista tarvitsemansa määrä saunavettä. Veden kuljetusta varten tarvittavia vesikanistereita säilytetään sataman B-laituriportin pielessä. Palauta tyhjät kanisterit takaisin maihin palatessasi saaresta.

6.10  Pesuvetenä on mahdollista käyttää merivettä. Silloin on pidettävä huolta, että merivettä ei missään tapauksessa päädy löylyvedeksi. Käyttämätön merivesi on kaadettava pois saunomisen jälkeen ennen seuraavan saunavuoron alkua.

6.11  Kylpemisen jälkeen on huolehdittava, että kaikki saunatilat ja saunatarpeet ovat puhtaat ja hyvässä kunnossa.

6.12  Viimeisen saunojan on nostettava lattiatrallit kuvumaan ja poltettava pesässä muutaman klapin saunan kuivattamiseksi.

7       Grillikatos Skanssi

7.1      Saaren länsipuolella olevassa grillikatoksessa olevat kaasugrilli, tulisija ja tiskauspiste sekä pöydät ovat jäsenten käytettävissä.

7.2      Kaasugrillin käyttöä varten venekunnalla on oltava oma kaasupullo.

7.3      Skanssin ja sen viereisen terassin (Taverna) tiloihin mahtuu grillaamaan ja ruokailemaan useampi venekunta. Venekuntia kehoitetaan toimimaan sopuisasti ja kunnioittamaan toistensa ruokarauhaa.

7.4      Grillikatos on siivottava käytön jälkeen.

7.5      Grillikatokseen on pääsy yhdistyksen iLOQ-avaimilla. Katos on pidettävä lukittuna, milloin se ei ole käytössä. Erityisesti viimeisenä saaresta lähtevän on varmitettava, että katos jää lukituksi.

7.6      Yöpyminen Skanssissa on kielletty.

8       Ulkotulisijat

8.1      Saaressa on kaksi ulkotulisijaa. Ne sijaitsevat saaren molempien laitureiden lähistöllä.

8.2      Tulisijat ovat jäsenten vapaassa käytössä.

8.3      Tulisijan tarvitsijat sopivat käyttövuorot keskenään.

8.4      Tulen teko on kielletty kulovaroitustilan aikana.

9       Puuvajat

9.1      Saaressa on kaksi puuvajaa, joihin LVry tuo ostettua puuta keväisin. Vajoihin varastoidaan lisäksi saaressa raivattuja puita.

9.2      Jäsenet voivat omatoimisesti täydentää vajan puuvarastoja mm. kuljettamalla saaresta löytämiään raivattuja puita vajoihin.

9.3      Hyviin tapoihin kuuluu tuoda vajasta pilkottua polttopuuta saunaan tai tulisijaan vähintään se määrä, jonka itse on käyttänyt.

10  Käymälät

10.1  Saaren kompostoiva käymälä on jäsenten vapaassa käytössä.

10.2  Lisää kompostikuiviketta joka käynnin jälkeen. Kuiviketta on saatavilla käymälässä olevassa astiassa. Lisää kuiviketta astiaan, jos se on käynyt vähiin. Kuiviketta on varastoituna käymälän lähelle.

10.3  Huolehdi käymälän siisteydestä käyntisi jälkeen.

11  LVry varastotila

Skanssin takana on yhdistyksen lukittu varastotila, jonne on pääsy yhdistyksen iLOQ-avaimella. Varastossa säilytettävät työkalut ja rakennustarpeet ovat yhdistyksen jäsenten käytössä saaren kunnossapitoa ja huoltoa varten. Palauta käyttämäsi työkalut yms. varastoon käytön jälkeen ja varmista, että varasto jää lukituksi.

12  Saaren vene

12.1  Saaressa oleva LVry vene on jäsenten käytettävissä esim kalastusta tai lyhyitä retkiä varten. Veneen avainta säilytetään Skanssissa.

12.2  Skanssin takana olevassa varastossa oleva perämoottori on käytettävissä omalla 2-tahti pienkonepolttoaineella.

12.3  Käytön jälkeen vene on nostettava riittävän ylös ja lukittava. Moottori on vietävä takaisin varastoon.

12.4  Jäsenten vastuulla on pitää vene tyhjänä vedestä ja käyttövalmiina mahdollisia hätätilanteita varten.

13  Telttailu

13.1  Tilapäinen telttailu saaressa on sallittua. Pääsääntöisesti teltta on purettava ja otettava mukaan venekunnan poistuessa saaresta.

13.2  Teltta on pystytettävä siten, että sen haitta ympäristölle tai muille saaren käyttäjille on mahdollisimman vähäinen.

LVry hallitus on hyväksynyt säännöt 28.2.2022

==> Palaa sääntölistaan


TOIMINTAOHJE ONNETTOMUUKSISSA

1       Turvaa ensisijaisesti ihmishenki ja terveys. Esim. uhkaavassa tilanteessa saata vaarassa olevat henkilöt pois vaara-alueelta.

 

2       Rajaa vahinko mikäli mahdollista esim. sulkemalla paloalueen ovet tai aloittamalla uhrien elvytys yms.

 

3       Tarvittaessa tee hälytys viranomaisille kts. infolaatikko alla

Ilmoita

  • paikka
  • nimesi
  • hälytyksen syy
  • vaarassa olevien henkiöiden lukumäärä
  • räjähdevaara esim. kaasupullot, hätäraketit yms.
  • sulkematta yhteyttä vastaa esitettyihin kysymyksiin
  • noudata annettuja ohjeita
  • sulje yhteys vasta saatuasi siihen kehoituksen.

 

4       Hälytyksen jälkeen rajaa vahinkoa (esim. tulipalossa käytä paikalla olevaa alkusammutus­kalustoa) ja huolehdi, että sivulliset eivät  pääse vaara-alueelle.

5       Ilmoita tapahtumasta mahdollisimman pian yhdistyksen hallituksen jäsenelle.

 

Sataman osoite: Lauttasaaren veneilijät ry, Lahnalahdentie 3, Helsinki

Saaritukikohta: Lilla Bredskärin saari, Kirkkonummi (60°02'53.5"N, 24°36'36.1"E)

Yleinen hätänumero 112
Meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000

VHF-laitteella (kanava 16)

  • DSC-hälytys laitteen punaisella hätäpainikkeella ja Mayday-kutsu, kun oma alus on hädässä
  • Mayday relay, Meripelastus Helsinki -hätäkutsu toisen aluksen puolesta
  • Pan Pan Meripelastus Helsinki -pikaliikennekutsu esim. havainto punaisista hätäraketeista

 

==> Palaa sääntölistaan 


Ympäristöohjelma

Ympäristöohjelma määrittelee Lauttasaaren veneilijät ry (LVry) ympäristötavoitteet ja niiden pääperiaatteet koskien toimintaa Lemislahden satamassa ja Lilla Bredskär saaritukikohdassa. LVry pyrkii edistämään myös jäsentensä ja satamassaan toimivien muiden tahojen ympäristötietoisuutta ja toiminnan ympäristömyönteisyyttä. Yhdistys kehottaa jäseniään vastuullisesti vähentämään ympäristönsä kuormittamista ja huomioimaan myös muut vesillä liikkujat.

1       Veneiden pesu

Lauttasaaren veneilijät ry Lemislahden satama-alueella käytetään ainoastaan pesuaineita, jotka eivät sisällä hiilivetyliuottimia. Maaperään on sallittua imeyttää vain satunnaisesti pieniä määriä pesuvettä. Suoraan vesistöön ei lasketa puhdistamattomia jätevesiä!

2       Pohjan hionta

Hiontapöly yms. otetaan talteen esimerkiksi laittamalla pressu veneen alle. Kaikki syntynyt jäte toimitetaan ongelmajätteen keräilypisteeseen – pääkaupunkiseudulla Sortti-asemalle.

Kuivahiontaa vältetään, koska pöly on myrkkyä niin ympäristölle kuin hiojallekin.
Yhdistys suosittelee tarkoitukseen sopivaa pölynimuria hiontalaitteen yhteydessä käytettäväksi.

3       Eliönestomaalaus

Yhdistys suosittelee eliönestomaalauksen tekemistä vain tarvittaessa. Jokakeväinen maalaus on yleensä turhaa. Maalin valmistajan ohjeita noudatetaan maalattavan pohjan esikäsittelyssä, maalausvaiheessa, jätteiden käsittelyssä sekä aikanaan maalin poistossa. Maalattu vene lasketaan veteen vasta, kun maali on täysin kuivunut.

Vain Suomessa käytettäväksi hyväksyttyjä eliönesto- eli antifoulingmaalien käyttö on sallittua. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) pitää yllä luetteloa hyväksytyistä maaleista osoitteessa kemidigi.fi/biosidirekisteri.

Pienveneiden eliönestomaalaukselle toimiva ja edullinen vaihtoehto on pohjan pesu kesken veneilykauden. Merirokon toukat alkavat yleensä kiinnittyä heinä-elokuun vaihteessa, joten pesu kannattaa ajoittaa elokuun alkuun. Yhdistyksen satamatrailerit ovat käytettävissä veneen pestäväksi nostoa varten.

Esimerkiksi Pidä saaristo siistinä ry tarjoaa maksuttoman tekstiviestipalvelun, joka ilmoittaa, kun merirokko alkaa kiinnittyä Saaristomerellä. Rocco-palveluun voi ilmoittautua osoitteessa: tinyurl.com/Rocco-palvelu.

4       Moottorin huolto

Moottorihuollossa syntyvä ongelmajäte lajitellaan jätekatoksen keräysastioihin:

  • Pilssivesiastia – pilssivedet, glykoli
  • Jäteöljyastia – jäteölljyt, polttoaineet
  • Öljysuodatinastia – öljy- ja polttoainesuodattimet, öljyiset trasselit ja rätit, öljynkeräysastiat jne.
  • Maaliastia – maalit, liimat, lakat, hartsit, puunsuoja-aineet, desifiointiaineet jne.
  • Metallinkeräysastia – ruuvit, naulat, pienehköt metallikappaleet, täysin kuivat maali-, ym. kemikaalipurkit

5       Veneilyssä syntyneiden jätteiden käsittely

Veneiden septisäiliöiden tyhjentämistä varten Lemislahden satamassa on septin imutyhjennyslaitteisto.

Jätekatoksen sekajäte- ja pahvinkeräysastiat ovat käytettävissä vain veneilyssä syntynyttä jätettä varten.

Yhdistyksen saaritukikohdassa (Lilla Bredskär) on komposti maatuvaa ruokajätettä varten. Saaren käyttäjät tuovat kaiken muun saaressa syntyneen jätteen mukanaan maihin.

6       Lainsäädäntö

Ympäristönsuojelulaki (86/2000), jätelaki (1072/1993), jäteasetus (1390/1993), kemikaalilaki (744/1989), kunnalliset ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset.

LVry hallitus on hyväksynyt ohjelman 29.2.2022

==> Palaa sääntölistaan


Patentti ja Rekisterihallituksen hyväksymät Lauttasaaren veneilijät ry -yhdistyksen säännöt

  1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

    Yhdistyksen nimi on Lauttasaaren veneilijät ry ja sen kotipaikka on Helsinki.

  2. Tarkoitus ja toiminnan laatu

    Yhdistyksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää luonnon ja ympäristön huomioon ottavaa vastuullista veneilyharrastusta, hyviä merenkulkutapoja, veneilyturvallisuutta ja merenkulkutaitoja, sekä edistää ja valvoa jäsentensä etuja veneilyyn liittyvissä asioissa.

    Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys vuokraa veneiden laituri- ja telakointipaikkoja; järjestää satama- ja retkitukikohtia; sekä veneilyyn liittyviä palveluita mm. venekatsastuksia. Yhdistys järjestää koulutus-, retki-, kilpailu-, kokous-, talkoo- ja muita vastaavia tilaisuuksia.

    Toimintansa tukemiseksi yhdistys voi harjoittaa välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää tai taloudellisesti vähäarvoista elinkeinotoimintaa. Yhdistys voi myös ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

    Seuran jäsenyyksistä muissa yhdistyksissä päättää yhdistyksen kokous.

  3. Jäsenet

    Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen sekä sen toimintaa ohjaavat säännöt. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta ja toimintaa. Varsinaiset jäsenet ja kannattavat jäsenet hyväksyy hakemuksesta yhdistyksen hallitus. Kunniakommodoriksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

    Hallitus voi erottaa yhdistyksen jäsenen, joka rikkoo yhdistyksen sääntöjä tai sen erikseen antamia järjestyssääntöjä tai laiminlyö yhdistyksen määräämät maksut eräpäivään mennessä. Samoin voidaan erottaa jäsen, joka käyttäytyy hyvien tapojen vastaisesti.

  4. Liittymis- ja jäsenmaksu

    Vuosikokous päättää varsinaisilta ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun sekä vuotuisen jäsenmaksun.

    Kunniakommodorit ja kunniajäsenet eivät suorita jäsenmaksuja.

  5. Hallitus

    Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valittu kommodori puheenjohtajana sekä 6-10 muuta varsinaista jäsentä ja 0-2 varajäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Hallitus valitsee keskuudestaan varakommodorin sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu kommodorin tai hänen estyneenä ollessaan varakommodorin kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä, kommodori tai varakommodori mukaan luettuna on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla ääntenenemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

    Hallituksen kokous on mahdollista järjestää teknisten mm. etäkokoukset mahdollistavien apuvälineiden avulla. Etäkokouksen osallistujat katsotaan läsnä oleviksi vaikka olisivatkin fyysisesti eri paikoissa.

  6. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen Yhdistyksen nimen kirjoittaa kommodori, varakommodori, sihteeri tai rahastonhoitaja, kukin yksin.

  7. Yhdistyksen tilikausi

    Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi.

  8. Yhdistyksen kokoukset

    Yhdistyksen vuosikokous pidetään kerran vuodessa hallituksen määräämänä päivänä tammi-toukokuussa.

    Kokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä, kunniakommodorilla ja kunniajäsenellä yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

    Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

    Yhdistyksen hallitus tai kokous voi päättää, että kokoukseen on mahdollista osallistua etäkokouksen mahdollistavan tai muun teknisen apuvälineen avulla taikka postitse. Päätös on mahdollista tehdä kokouksen aikana tai ennen kokousta.

  9. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

    Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään seitsemän vuorokautta ennen kokousta jäsenille lähetetyllä sähköpostilla tai postitetulla kirjeellä.

  10. Vuosikokous

    Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

    1. kokouksen avaus
    2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
    3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
    4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
    5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien/tilintarkastajien lausunto
    6. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
    7. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
    8. valitaan yhdistyksen kommodori ja hallituksen jäsenet
    9. valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja varatoiminnantarkastajaa taikka yksi tai kaksi tilintarkastajaa ja varatilintarkastajaa
    10. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 

      Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

  11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

    Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.

 

Nämä säännöt on hyväksytty yhdistysrekisteriin 30.08.2021

Säännöt pdf-tiedostona

==> Palaa sääntölistaan


VARTIOINTIOHJE

1       Vartion tarkoitus

Vartion tarkoituksena on huolehtia laitureissamme olevista veneistä ja ylläpitää yleistä järjestystä sekä estää ilkivaltaa yhdistyksemme käytössä olevalla satama-alueella.

2       Kenelle vartiointi kuuluu

Vartiointivelvollisuus kuuluu kaikille 18 vuotta täyttäneille venepaikan haltijoille.

Yhdistyksen halitus voi anomuksesta myöntää vapautuksen vartiosta terveydentilan, korkean iän (>80 v.) tai muun pätevän syyn perusteella. Mikäli mahdollista on anomus tehtävä hyvissä ajoin ennen vartiovuorolistan julkaisua. Lisäksi vartioinnista on vapautettu yhdistyksen kommodori ja hallituksen jäsenet, kunniajäsenet, satamakapteeni, katsastus­päällikkö sekä kaikki katsastusmiehet.

Jäsen, joka ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä tai luopuu venepaikastaan siirtymällä rantajäseneksi, on velvollinen hoitamaan vartiovuoronsa, mikäli ilmoituksen jälkeen aikaa listaan merkittyyn vartiovuoroon on vähemmän kuin 31 vuorokautta.

Jos jäsen kieltäytyy vartiovuoronsa suorittamisesta ilman hyväksyttävää syytä, hänet erotetaan välittömästi yhdistyksen jäsenyydestä. Tällöin ei myöskään palauteta avainpanttimaksua riippumatta siitä, palauttaako hän avaimensa vai ei.

3       Vartiointiaika

Yhdistyksen hallitus päättää vartioinnin aloitus - ja lopetuspäivämääristä sekä vartiovuoron alku- ja loppuajasta vuosittain. 

Hallitus laatii vuosittain vartiovuorolistan sukunimen mukaisessa aakkosjärjes-tyksessä siten, että jokaiselle vartiointivelvolliselle tulee kausittain yksi vartiovuoro. Hallitus päättää vuosittain, millä kirjaimella alkavasta sukunimestä vartiointi aloitetaan.  

Kevätkirjeen jakelun jälkeen kerhoon liittyneet uudet jäsenet, joilla on vartiovelvollisuus, lisätään vartiovuorolistaan, joko listaan syntyneisiin aukkoihin tai listan loppuun. Tästä tiedotetaan erikseen sähköpostin välityksellä sekä uusille jäsenille että vartiontarkastajille. Lisäksi toimistossa oleva vartiovuorolista päivitetään vastaavasti.

Vartiointipäivämäärää voi vaihtaa toisen kanssa keskinäisellä sopimuksella. Vartioon voi myös hankkia luotettavan täysi-ikäisen sijaisen (ensisijaisesti yhdistyksen jäsen). Vuorojen muutos on etukäteen viipymättä merkittävä toimistossa olevaan vartio-vuorolistaan ja vartiokirjaan.

4       Vartiovuorojen tiedottaminen

Yhdistys tiedottaa vuosittaisesta vartion järjestämisestä kevätkirjeessä, jonka liitteenä on vartiovuorolista. Vartiovuorolista on nähtävillä myös yhdistyksen toimiston ilmoitustaululla sekä vartiokirjasta.

5       Vartiontarkastaja

Vuosikokous valitsee vuosittain 2 - 3 vartiontarkastajaa. Vartiontarkastajan tehtävänä on tarkastaa vartio pistokokein. Vartiontarkastaja kirjaa tarkastuskäynnin ja sen aikana tehdyt havainnot vartiokirjaan.

Vartiotarkastajalla on mahdollisuus etämonitoroida vartijan aktiivisuutta satama-alueen reaaliaikaisen videovalvontajärjestelmän kautta.

6       Vartiosta myöhästyminen tai pois jääminen, vartijan toimintakunto

Yhdistys edellyttää, että vartija on paikalla säädetyn ajan ja on toimintakykyinen. Vartiontarkastaja raportoi johtokunnalle havaitsemansa rikkeet vartijan vartiovuoron asianmukaisessa suorittamisessa. Rikkeitä vartiovuoron laiminlyönnin lisäksi ovat esim. alentunut toimintakyky väsymyksen, alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vuoksi.

Vartijan velvollisuus on ottaa yhteyttä vartiontarkastajaan, mikäli hän yllättävän esteen takia ei kykene hoitamaan vuoroaan. Hallitus ottaa pätevät syyt huomioon rikettä lieventävinä seikkoina.

7       Hallituksen määräämät vartiorangaistukset

Yhdistyksen hallitus määrää vartijalle havaituista rikkeistä vartiorangaistuksen vartiontarkastajien tekemän raportin perusteella. Vartiorangaistus on yleensä vartiosakko sekä uusi vartiovuoro. Uusi vartiovuoro määrätään tavallisimmin veneilykauden loppupuolelle.

Vuosikokous vahvistaa vuosittain vartiosakon suuruuden, joka ilmenee mm. kevätkirjeestä.

8       Vartija

Vartioinnista on vastuussa yksi nimetty henkilö. Suosittelemme kuitenkin, että vartija hankkii itselleen kaverin mukaan, niin oman turvallisuuden, kuin myös viihtyvyyden vuoksi. Vartijalla tulee olla mukanaan matkapuhelin mahdollisia ilmoituksia varten.

Vartijan täytyy ulkona liikkuessaan käyttää keltaisia huomioliivejä, joista hänet on mahdollista helposti tunnistaa. Huomioliivejä säilytetään yhdistyksen toimistossa, joka toimii myös vartiokoppina.

Yhdistys kehottaa vartijaa noudattamaan varovaisuutta ja harkintaa tehtävissään. Vartija ei saa asettaa omaa terveyttään vaaraan esimerkiksi tulipalotilanteissa, tai havaitessaan ilkivaltaa tai häiriökäyttäytymistä. Tällöin vartija voi turvautua virkavallan apuun.

9       Vartiokirja

Vartija merkitsee vartiokirjaan vartiossa olevien nimet, vartioajan ja merkinnät yön tapahtumista. Vartiokirjaa säilytetään toimiston pöydällä.

Vartiokirjan liitteenä on vartiontarkastajien, satamakapteenin, kommodorin, kerhorakennuksen isännän sekä vuokraustoiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot.

10  Vartijan tehtävät

Vartioon tultuaan vartija laskee kerhon lipun sekä soittaa seuraavan yön vartijalle muistutussoiton tulevasta vartiovuorosta klo 22.00 mennessä. Vartija lukee laiturivesijohdon mittarin (A-laiturin kohdalla sinisessä pömpelissä) ja merkitsee lukeman vartiokirjaan. Mikäli lukema poikkeaa huomattavasti edellisen vuorokauden lukemasta, on laiturivesi katkaistava mittarin viereisestä sulkuhanasta ja ilmoitettava asiasta viipymättä satamakapteenille. Aamulla vuoron päätteeksi vartija nostaa kerhon lipun salkoon ja vahvistaa vuoronsa aikana vartiokirjaan tekemänsä merkinnät allekirjoituksellaan.

Vartijan tehtävänä on säännöllisesti tehdä vartiokierros satama-alueella, johon kuuluvat laiturit, yhdistyksen hallitsema aidattu paikoitus- ja telakointialue sekä kerhorakennus. Toimistossa ollessaan vartija seuraa videovalvontamonitorin avulla alueella tapahtuvaa liikkumista.

Vartiokierroksien tarkoitus on varmistaa, että satama-alueella ei synny vaaratilanteita. Mahdollisia vaaratilanteita ja toimintaohjeita niiden tapahduttua:

  • veneiden kiinnitysten löystyminen
    • vartijan tehtävänä on korjata kiinnitykset tarvittaessa
  • veneen uppoamisvaara
    • vartijan tehtävänä on tyhjentää  vene ja tehdä tarvittaessa ilmoitus
  • venepalo
    • vartija tekee esisammutuksen mikäli mahdollista ja tekee palohälytyksen. Hän voi myös pyrkiä siirtämään naapuriveneet kauemmaksi mikäli mahdollista.
  • veden varaan joutuminen
    • vartijan tehtävänä on pyrkiä pelastamaan veden varaan joutuneet henkilöt. Vartija voi ohjeistaa henkilön uimaan läheisen veneen uimatasolle tai muuhun paikkaan, mistä henkilön pelastaminen on mahdollista. Lähistön veneissä olevat lepuuttajat, köydet, puoshaat yms. ovat vartijan käytettävissä tällaisessa tilanteessa. Yhdistyksen soutuvene on myös käytettävissä.

Jos vartija ei pysty poistamaan vaaratilannetta, täytyy hänen välittömästi tehdä ilmoitus. Yksittäistä venettä koskeva ilmoitus tehdään ensisijaisesti veneen haltijalle. Lista venepaikan haltijoista löytyy kerhon toimistosta. Jos veneen haltijaa ei tavoiteta, on vartijan tehtävä ilmoitus satamakapteenille, vartiontarkastajille tai vartiokirjan liitteessä mainituille henkilöille.

Tulipalon varalle kerhorakennuksen eteisessä  ja laitureilla on ensisammutus-varusteet (jauhesammutin). Yhdistys kehottaa jäseniään tutustumaan ensisammutusvälineiden käyttöön.

Kaikki tulipalot on kirjattava vartiokirjaan. Vartijan on tehtävä palohälytys palokunnalle (yleinen hätänumero 112) aina, mikäli on pienikin epäilys palon leviämisestä tai jäämisestä kytemään. Vartijan on huolehdittava, että kerhon ajoportti on auki palokunnan saapuessa.

Vartijan tehtävänä on huolehtia, että yhdistyksen soutuvene on käytettävissä hätätilanteissa. (Yhdistyksen veneen tunnistaa sen laitaan merkitystä yhdistyksen nimestä.) Vartijan on tyhjennettävä vene siihen kertyneestä vedestä sekä kirjattava havaitsemansa veneen varustuksen puutteet vartiokirjaan ja ilmoitettava ne satamakapteenille tai vartiontarkastajalle.

Vartijan tehtävänä on valvoa yleistä järjestystä ja estää ilkivaltaa yhdistyksen käytössä olevalla alueella.  Jos häiriökäyttäytymistä esiintyy, vartijan on harkintansa mukaan puhuteltava ko. henkilöä tai henkilöitä ja tarvittaessa pyydettävä heitä poistumaan alueelta. Viime kädessä vartijan on pyytdettävä virka-apua poliisilta tai venepoliisilta.

Ilkivallasta, murroista ja varkauksista täytyy aina ilmoittaa poliisille.

Vartija kirjaa havaitut häiriöt vartiokirjaan.

Kerhorakennuksessa pidettävien tilaisuuksien aikana vartiomiehen täytyy välttää tilaisuutta häiritsevää liikkumista alueella. Asiointi toimistossa ja WC-tiloissa tapahtuu tällöin varaston kautta. Vartija kuitenkin vastaa tilaisuuden yleisestä järjestyksestä kuten edellä on ohjeistettu.

Sataman osoite: Lauttasaaren veneilijät ry, Lahnalahdentie 3, Helsinki

Yleinen hätänumero 112

Meripelastuksen hälytysnumero 0294 1000

LVry hallitus on hyväksynyt ohjeen 28.2.2022

==> Palaa sääntölistaan