Venepaikka ja jäsenasiat:
Satamakapteeni Juha Kandolin p. 040 760 0722, satamakapteeni(at)lvry.fi
Vuokraamme kerhotaloa myös kerhoon kuulumattomille.
Ota yhteyttä:
- Tommy Blomqvist
+358 405 8110 94, vuokraus(at)lvry.fi
KATSASTUSSÄÄNNÖT1 Lauttasaaren veneilijät ry (LVry) kuuluu Suomen Purjehdus ja Veneily -yhdistykseen (SPV) ja noudattaa toiminnassaan SPV:n asettamia veneiden katsastussääntöjä.1.1 Katsastus auttaa LVry jäseniä ylläpitämään ja kehittämään oman veneilynsä turvallisuutta ohjaamalla ja opastamalla veneiden hoitoa, varustamista ja varusteiden käyttötaitoa koskevissa asioissa, sekä turvallisuusmyönteisten asenteiden omaksumisessa.1.2 Katsastuksessa on mahdollista löytää veneiden riskitekijöitä, jotka voivat aiheuttaa vaaraa LVry sataman tai saaritukikohdan muille käyttäjille taikka ympäristölle. Siten veneiden säännöllinen katsastus on kaikkien LVry jäsenten etu.2 Kaikkien LVry venerekisteriin merkittyjen veneiden on oltava katsastettuja. Veneen omistajan vastuulla on, että hänen veneensä katsastustodistus on voimassa – omistaja on katsastusvelvollinen.3 Katsastus on tehtävä purjehduskauden alussa kesäkuun loppuun mennessä. Hyväksytty katsastustodistus on voimassa seuraavaan vuoden kesäkuun loppuun.4 Tieto katsastuksesta merkitään LVry käyttämään RUORI-rekisteriin.5 Ainoastaan katsastetuilla veneillä on oikeus käyttää Lauttasaaren veneilijät ry. lippua tai viiriä.6 Katsastusvelvollisuuden laiminlyönnistä kannetaan vuosikokouksen asettama sakko.7 Toistuva katsastusvelvollisuuden laiminlyönti johtaa jäsenen vene- ja telakointipaikan menettämiseen.8 Joka viides vuosi veneelle on tehtävä peruskatsastus, johon kuuluu runko- ja vuosikatsastus. Muina vuosina veneelle on tehtävä vuosikatsastus.8.1 Runkokatsastus tehdään joka viides vuosi, sekä silloin, kun vene on ensimmäistä kertaa kirjattu LVry RUORI-rekisteriin, tai jos vene on vaurioitunut. LVry voi myös vaatia peruskatsastusta aina kun siihen katsotaan olevan aihetta. Runkokatsastus tehdään veneen ollessa maissa. Runkokatsastuksessa tarkastetaan ulkopuolelta veneen runko, ohjauslaitteet, voimansiirtolaitteet ja läpiviennit. Sisäpuolelta tarkastetaan vastaavat kohteet ja moottori. Venettä, joka rekisteröidään RUORIin kesken veneilykauden, ei tarvitse nostaa runkokatsastusta varten, vaan se tehdään seuraavan talvehtimisen yhteydessä.
Ennen veneen vesillelaskua varmistu, että se ei ole runkokatsastusvuorossa. Veneen omistaja vastaa kustannuksista, mikäli vene on nostettava ylös runkokatsastusta varten. 8.2 Vuosikatsastus suoritetaan joka vuosi, kun vene on täysin varusteltu. Siinä tarkastetaan turvallisuuteen vaikuttavat veneen katsastusluokan mukaiset varusteet ja laitteet.8.3 Veneet katsastetaan niiden rakenteen, varustuksen ja purjehdusalueen mukaan seuraaviin SPV:n määrittämiin luokkiin: 1: Avomeri, 2: Rannikko, 3: Saaristo ja 4: Suojaiset vesialueet. SPV on määrittänyt kullekin luokalle vaadittavat vähimmäisvaatimukset mm. veneiden varusteiden osalta. Jäsen määrittelee itse katsastusluokan SPV:n ohjeiden mukaisesti.9 LVry laskuttaa jäsenmaksun yhteydessä yhdistyksen vuosikokouksen määräämän katsastusmaksun jokaisesta jäsenen yhdistykseen rekisteröimästä veneestä.9.1 LVry hallitus nimeää katsastuspäällikön, johon LVry jäsenet voivat ottaa yhteyttä katsastusta koskevissa asioisa.9.2 Katsastuspäällikkö järjestää tarpeellisen määrän katsastustapahtumia, joissa yhdistyksen jäsenillä on mahdollisuus katsastuttaa veneensä veneilykauden alussa (kesäkuun loppuun mennessä).9.3 Katsastus on mahdollista suorittaa erikseen sovittavana aikana suorittamalla yhdistyksen vuosikokouksen määrittämä lisämaksu.9.4 Katsastuspäällikkö järjestää vähintään kahden katsastustapahtuman yhteyteen valtuutetun sammutintarkastajan. Sammuttimien tarkastus laskutetaan erikseen. HUOM! Viranomaiset valvovat, että veneissä olevat sammuttimet on vuosittain tarkastettu9.5 Yhdistykseen kesäkuun jälkeen rekisteröidyille veneille järjestetään katsastustilaisuus veneilykauden lopussa.9.6 Katsastusvelvollisen on mahdollista pyytää erillinen katsastus veneelleen katsastustapahtumien ulkopuolella. LVry perii palvelusta vuosikokouksen määrittelemän lisämaksun.9.7 Yhdistyksen jäsen voi halutessaan katsastuttaa veneensä katsastajalla, jolla on voimassaoleva SPV:n katsastajalupa. Jäsenen on silloin toimitettava todistus veneensä hyväksytystä katsastuksesta LVry katsastuspäällikölle katsastuskauden loppuun mennessä. Muun kuin LVry katsastajan suorittama katsastus ei oikeuta katsastusmaksun hyvitykseen.
LVry hallitus on hyväksynyt säännöt 28.2.2022 Katso myös SPV:n katsastus-sivu. |
YmpäristöohjelmaYmpäristöohjelma määrittelee Lauttasaaren veneilijät ry (LVry) ympäristötavoitteet ja niiden pääperiaatteet koskien toimintaa Lemislahden satamassa ja Lilla Bredskär saaritukikohdassa. LVry pyrkii edistämään myös jäsentensä ja satamassaan toimivien muiden tahojen ympäristötietoisuutta ja toiminnan ympäristömyönteisyyttä. Yhdistys kehottaa jäseniään vastuullisesti vähentämään ympäristönsä kuormittamista ja huomioimaan myös muut vesillä liikkujat. 1 Veneiden pesuLauttasaaren veneilijät ry Lemislahden satama-alueella käytetään ainoastaan pesuaineita, jotka eivät sisällä hiilivetyliuottimia. Maaperään on sallittua imeyttää vain satunnaisesti pieniä määriä pesuvettä. Suoraan vesistöön ei lasketa puhdistamattomia jätevesiä! 2 Pohjan hiontaHiontapöly yms. otetaan talteen esimerkiksi laittamalla pressu veneen alle. Kaikki syntynyt jäte toimitetaan ongelmajätteen keräilypisteeseen – pääkaupunkiseudulla Sortti-asemalle. Kuivahiontaa vältetään, koska pöly on myrkkyä niin ympäristölle kuin hiojallekin. 3 EliönestomaalausYhdistys suosittelee eliönestomaalauksen tekemistä vain tarvittaessa. Jokakeväinen maalaus on yleensä turhaa. Maalin valmistajan ohjeita noudatetaan maalattavan pohjan esikäsittelyssä, maalausvaiheessa, jätteiden käsittelyssä sekä aikanaan maalin poistossa. Maalattu vene lasketaan veteen vasta, kun maali on täysin kuivunut. Vain Suomessa käytettäväksi hyväksyttyjä eliönesto- eli antifoulingmaalien käyttö on sallittua. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) pitää yllä luetteloa hyväksytyistä maaleista osoitteessa kemidigi.fi/biosidirekisteri. Pienveneiden eliönestomaalaukselle toimiva ja edullinen vaihtoehto on pohjan pesu kesken veneilykauden. Merirokon toukat alkavat yleensä kiinnittyä heinä-elokuun vaihteessa, joten pesu kannattaa ajoittaa elokuun alkuun. Yhdistyksen satamatrailerit ovat käytettävissä veneen pestäväksi nostoa varten. Esimerkiksi Pidä saaristo siistinä ry tarjoaa maksuttoman tekstiviestipalvelun, joka ilmoittaa, kun merirokko alkaa kiinnittyä Saaristomerellä. Rocco-palveluun voi ilmoittautua osoitteessa: tinyurl.com/Rocco-palvelu. 4 Moottorin huoltoMoottorihuollossa syntyvä ongelmajäte lajitellaan jätekatoksen keräysastioihin:
5 Veneilyssä syntyneiden jätteiden käsittelyVeneiden septisäiliöiden tyhjentämistä varten Lemislahden satamassa on septin imutyhjennyslaitteisto. Jätekatoksen sekajäte- ja pahvinkeräysastiat ovat käytettävissä vain veneilyssä syntynyttä jätettä varten. Yhdistyksen saaritukikohdassa (Lilla Bredskär) on komposti maatuvaa ruokajätettä varten. Saaren käyttäjät tuovat kaiken muun saaressa syntyneen jätteen mukanaan maihin. 6 LainsäädäntöYmpäristönsuojelulaki (86/2000), jätelaki (1072/1993), jäteasetus (1390/1993), kemikaalilaki (744/1989), kunnalliset ympäristönsuojelu- ja jätehuoltomääräykset. LVry hallitus on hyväksynyt ohjelman 29.2.2022 |
Patentti ja Rekisterihallituksen hyväksymät Lauttasaaren veneilijät ry -yhdistyksen säännöt
Nämä säännöt on hyväksytty yhdistysrekisteriin 30.08.2021 |
VARTIOINTIOHJE1 Vartion tarkoitusVartion tarkoituksena on huolehtia laitureissamme olevista veneistä ja ylläpitää yleistä järjestystä sekä estää ilkivaltaa yhdistyksemme käytössä olevalla satama-alueella. 2 Kenelle vartiointi kuuluuVartiointivelvollisuus kuuluu kaikille 18 vuotta täyttäneille venepaikan haltijoille. Yhdistyksen halitus voi anomuksesta myöntää vapautuksen vartiosta terveydentilan, korkean iän (>80 v.) tai muun pätevän syyn perusteella. Mikäli mahdollista on anomus tehtävä hyvissä ajoin ennen vartiovuorolistan julkaisua. Lisäksi vartioinnista on vapautettu yhdistyksen kommodori ja hallituksen jäsenet, kunniajäsenet, satamakapteeni, katsastuspäällikkö sekä kaikki katsastusmiehet. Jäsen, joka ilmoittaa eroavansa yhdistyksestä tai luopuu venepaikastaan siirtymällä rantajäseneksi, on velvollinen hoitamaan vartiovuoronsa, mikäli ilmoituksen jälkeen aikaa listaan merkittyyn vartiovuoroon on vähemmän kuin 31 vuorokautta. Jos jäsen kieltäytyy vartiovuoronsa suorittamisesta ilman hyväksyttävää syytä, hänet erotetaan välittömästi yhdistyksen jäsenyydestä. Tällöin ei myöskään palauteta avainpanttimaksua riippumatta siitä, palauttaako hän avaimensa vai ei. 3 VartiointiaikaYhdistyksen hallitus päättää vartioinnin aloitus - ja lopetuspäivämääristä sekä vartiovuoron alku- ja loppuajasta vuosittain. Hallitus laatii vuosittain vartiovuorolistan sukunimen mukaisessa aakkosjärjes-tyksessä siten, että jokaiselle vartiointivelvolliselle tulee kausittain yksi vartiovuoro. Hallitus päättää vuosittain, millä kirjaimella alkavasta sukunimestä vartiointi aloitetaan. Kevätkirjeen jakelun jälkeen kerhoon liittyneet uudet jäsenet, joilla on vartiovelvollisuus, lisätään vartiovuorolistaan, joko listaan syntyneisiin aukkoihin tai listan loppuun. Tästä tiedotetaan erikseen sähköpostin välityksellä sekä uusille jäsenille että vartiontarkastajille. Lisäksi toimistossa oleva vartiovuorolista päivitetään vastaavasti. Vartiointipäivämäärää voi vaihtaa toisen kanssa keskinäisellä sopimuksella. Vartioon voi myös hankkia luotettavan täysi-ikäisen sijaisen (ensisijaisesti yhdistyksen jäsen). Vuorojen muutos on etukäteen viipymättä merkittävä toimistossa olevaan vartio-vuorolistaan ja vartiokirjaan. 4 Vartiovuorojen tiedottaminenYhdistys tiedottaa vuosittaisesta vartion järjestämisestä kevätkirjeessä, jonka liitteenä on vartiovuorolista. Vartiovuorolista on nähtävillä myös yhdistyksen toimiston ilmoitustaululla sekä vartiokirjasta. 5 VartiontarkastajaVuosikokous valitsee vuosittain 2 - 3 vartiontarkastajaa. Vartiontarkastajan tehtävänä on tarkastaa vartio pistokokein. Vartiontarkastaja kirjaa tarkastuskäynnin ja sen aikana tehdyt havainnot vartiokirjaan. Vartiotarkastajalla on mahdollisuus etämonitoroida vartijan aktiivisuutta satama-alueen reaaliaikaisen videovalvontajärjestelmän kautta. 6 Vartiosta myöhästyminen tai pois jääminen, vartijan toimintakuntoYhdistys edellyttää, että vartija on paikalla säädetyn ajan ja on toimintakykyinen. Vartiontarkastaja raportoi johtokunnalle havaitsemansa rikkeet vartijan vartiovuoron asianmukaisessa suorittamisessa. Rikkeitä vartiovuoron laiminlyönnin lisäksi ovat esim. alentunut toimintakyky väsymyksen, alkoholin tai muun huumaavan aineen käytön vuoksi. Vartijan velvollisuus on ottaa yhteyttä vartiontarkastajaan, mikäli hän yllättävän esteen takia ei kykene hoitamaan vuoroaan. Hallitus ottaa pätevät syyt huomioon rikettä lieventävinä seikkoina. 7 Hallituksen määräämät vartiorangaistuksetYhdistyksen hallitus määrää vartijalle havaituista rikkeistä vartiorangaistuksen vartiontarkastajien tekemän raportin perusteella. Vartiorangaistus on yleensä vartiosakko sekä uusi vartiovuoro. Uusi vartiovuoro määrätään tavallisimmin veneilykauden loppupuolelle. Vuosikokous vahvistaa vuosittain vartiosakon suuruuden, joka ilmenee mm. kevätkirjeestä. 8 VartijaVartioinnista on vastuussa yksi nimetty henkilö. Suosittelemme kuitenkin, että vartija hankkii itselleen kaverin mukaan, niin oman turvallisuuden, kuin myös viihtyvyyden vuoksi. Vartijalla tulee olla mukanaan matkapuhelin mahdollisia ilmoituksia varten. Vartijan täytyy ulkona liikkuessaan käyttää keltaisia huomioliivejä, joista hänet on mahdollista helposti tunnistaa. Huomioliivejä säilytetään yhdistyksen toimistossa, joka toimii myös vartiokoppina. Yhdistys kehottaa vartijaa noudattamaan varovaisuutta ja harkintaa tehtävissään. Vartija ei saa asettaa omaa terveyttään vaaraan esimerkiksi tulipalotilanteissa, tai havaitessaan ilkivaltaa tai häiriökäyttäytymistä. Tällöin vartija voi turvautua virkavallan apuun. 9 VartiokirjaVartija merkitsee vartiokirjaan vartiossa olevien nimet, vartioajan ja merkinnät yön tapahtumista. Vartiokirjaa säilytetään toimiston pöydällä. Vartiokirjan liitteenä on vartiontarkastajien, satamakapteenin, kommodorin, kerhorakennuksen isännän sekä vuokraustoiminnasta vastaavan henkilön yhteystiedot. 10 Vartijan tehtävätVartioon tultuaan vartija laskee kerhon lipun sekä soittaa seuraavan yön vartijalle muistutussoiton tulevasta vartiovuorosta klo 22.00 mennessä. Vartija lukee laiturivesijohdon mittarin (A-laiturin kohdalla sinisessä pömpelissä) ja merkitsee lukeman vartiokirjaan. Mikäli lukema poikkeaa huomattavasti edellisen vuorokauden lukemasta, on laiturivesi katkaistava mittarin viereisestä sulkuhanasta ja ilmoitettava asiasta viipymättä satamakapteenille. Aamulla vuoron päätteeksi vartija nostaa kerhon lipun salkoon ja vahvistaa vuoronsa aikana vartiokirjaan tekemänsä merkinnät allekirjoituksellaan. Vartijan tehtävänä on säännöllisesti tehdä vartiokierros satama-alueella, johon kuuluvat laiturit, yhdistyksen hallitsema aidattu paikoitus- ja telakointialue sekä kerhorakennus. Toimistossa ollessaan vartija seuraa videovalvontamonitorin avulla alueella tapahtuvaa liikkumista. Vartiokierroksien tarkoitus on varmistaa, että satama-alueella ei synny vaaratilanteita. Mahdollisia vaaratilanteita ja toimintaohjeita niiden tapahduttua:
Jos vartija ei pysty poistamaan vaaratilannetta, täytyy hänen välittömästi tehdä ilmoitus. Yksittäistä venettä koskeva ilmoitus tehdään ensisijaisesti veneen haltijalle. Lista venepaikan haltijoista löytyy kerhon toimistosta. Jos veneen haltijaa ei tavoiteta, on vartijan tehtävä ilmoitus satamakapteenille, vartiontarkastajille tai vartiokirjan liitteessä mainituille henkilöille. Tulipalon varalle kerhorakennuksen eteisessä ja laitureilla on ensisammutus-varusteet (jauhesammutin). Yhdistys kehottaa jäseniään tutustumaan ensisammutusvälineiden käyttöön. Kaikki tulipalot on kirjattava vartiokirjaan. Vartijan on tehtävä palohälytys palokunnalle (yleinen hätänumero 112) aina, mikäli on pienikin epäilys palon leviämisestä tai jäämisestä kytemään. Vartijan on huolehdittava, että kerhon ajoportti on auki palokunnan saapuessa. Vartijan tehtävänä on huolehtia, että yhdistyksen soutuvene on käytettävissä hätätilanteissa. (Yhdistyksen veneen tunnistaa sen laitaan merkitystä yhdistyksen nimestä.) Vartijan on tyhjennettävä vene siihen kertyneestä vedestä sekä kirjattava havaitsemansa veneen varustuksen puutteet vartiokirjaan ja ilmoitettava ne satamakapteenille tai vartiontarkastajalle. Vartijan tehtävänä on valvoa yleistä järjestystä ja estää ilkivaltaa yhdistyksen käytössä olevalla alueella. Jos häiriökäyttäytymistä esiintyy, vartijan on harkintansa mukaan puhuteltava ko. henkilöä tai henkilöitä ja tarvittaessa pyydettävä heitä poistumaan alueelta. Viime kädessä vartijan on pyytdettävä virka-apua poliisilta tai venepoliisilta. Ilkivallasta, murroista ja varkauksista täytyy aina ilmoittaa poliisille. Vartija kirjaa havaitut häiriöt vartiokirjaan. Kerhorakennuksessa pidettävien tilaisuuksien aikana vartiomiehen täytyy välttää tilaisuutta häiritsevää liikkumista alueella. Asiointi toimistossa ja WC-tiloissa tapahtuu tällöin varaston kautta. Vartija kuitenkin vastaa tilaisuuden yleisestä järjestyksestä kuten edellä on ohjeistettu.
LVry hallitus on hyväksynyt ohjeen 28.2.2022 |